Maahan muuttaneiden taloudellinen integraatio on tärkeää taloudellisen kestävyyden tukemiseksi, mutta myös yhteiskunnan sosiaalisen kestävyyden kannalta. Kaksisuuntainen integraatio, jossa myös suomalaisilla vastaanottavana yhteiskuntana on roolinsa, on olennainen, kun taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä halutaan parantaa.
Suomen väestön vanhetessa yhdeksi ratkaisuksi on esitetty maahanmuuttoa. Kun työikäinen väki vähenee, monilla aloilla on pulaa työntekijöistä ja samalla yhtä työikäistä kohden on yhä suurempi määrä eläkeläisiä. Hyvinvointivaltion taloudellisen kestävyyden kannalta maahanmuuton lisääminen on useiden arvioiden mukaan välttämätöntä.
On kuitenkin tunnustettava nykyiset haasteet maahanmuuttajien kotoutumisessa. Suomessa asuvat ulkomaalaissyntyiset ovat heikommassa asemassa työmarkkinoilla monilla mittareilla mitattuna. Tutkimuksemme osoittaa, että pidemmässäkin seurannassa monet maahan muuttaneet jäävät kauas suomalaisten työllisyys- ja tulotasosta (Kuvio 1).
Ulkomaalaistaustaisten parempi integroituminen työmarkkinoille on välttämätöntä, jotta taloudellisen kestävyyden tavoite voisi toteutua. Ensimmäiset vuodet maahan saapumisen jälkeen ovat tässä suhteessa tärkeät. Kotouttamisessa kannattaisi panostaa tähän vaiheeseen ja tarjota uusille maahan saapuneille mahdollisuuksia ammattispesifin kielitaidon kehittämiseksi suomalaiseen työelämään tutustumalla.
Kuvio 1. Vuosina 2004–2009 Suomeen muuttaneiden 20–45-vuotiaiden miesten palkka- ja yrittäjätulojen kehitys suhteessa suomalaistaustaisiin miehiin.
Ryhmien välillä merkittäviä eroja työllisyys- ja tulokehityksessä
Kymmenen vuotta maahan saapumisesta miesten tulotaso oli keskimäärin 66 prosenttia suomalaismiesten tulotasosta, kun taas maahan saapuneet naiset saavuttivat keskimäärin tulotason, joka vastaa 53 prosenttia suomalaisnaisten tulotasosta (Kuvio 1).
Huomionarvoista on, että eri taustamaiden välillä on tulo- ja työllisyyskehityksen suhteen suuria eroja, jotka heijastavat osittain maahan saapumisen syitä. Positiivista on kuitenkin se, että kymmenen vuoden ajanjaksolla suurimmassa osassa ryhmiä sekä työllisyys että tulot kasvavat.
Ryhmittäinen tarkastelu auttaa tunnistamaan, mitkä maahanmuuttajaryhmät tarvitsevat erityistä huomiota kotoutumispolitiikan kehittämisessä – ja toisaalta myös yhteiskunnan vastaanottavuuden parantamisessa. Vaaditaan monipuolisia toimenpiteitä, jotta työ ja tekijä kohtaavat aiempaa yhdenvertaisemmin.
Samalla meillä on suuri joukko maahanmuuttajia, jotka eivät jää Suomeen pysyvästi. Jos tulevaisuudessa kilpailu osaavista maahanmuuttajista kovenee, olisi tärkeää osata pitää kiinni heistä, jotka ovat jo saapuneet Suomeen.
Esimerkiksi länsimaista saapuneista miehistä vain puolet asuvat Suomessa vielä kymmenen vuotta maahan muuttamisen jälkeen. Sen sijaan, että nopeasti houkutellaan Suomeen lisää maahanmuuttajia, olisi tärkeää panostaa nykyisiin maassa asuviin ulkomaalaissyntyisiin.
Sosiaalisesti kestävä maahanmuutto tavoitteeksi
Maahan muuttaneiden taloudellinen integraatio ei ole tärkeää vain taloudellisen kestävyyden tukemiseksi, vaan myös yhteiskuntamme sosiaalisen kestävyyden kannalta.
Ensinnäkin maahan muuttaneiden pienituloisuusriski on huomattavasti suomalaissyntyisiä korkeampi, mikä itsessään on uhka sosiaaliselle kestävyydelle. Sosiaalinen kestävyys nojaa osaltaan siihen, ettei minkään väestöryhmien välille repeydy liiallisia kuiluja ja elintasoeroja.
Toisaalta suomalainen yhteiskunta perustuu vahvasti sukupuolten tasa-arvolle ja yhtäläiselle osallisuudelle myös työelämässä. Maahanmuuttajataustaisten naisten heikko työllisyysasema ja syrjäytyminen julkisesta elämästä voidaan nähdä merkittävänä haasteena tätä arvopohjaa vasten. Samalla naisten työllisyys on tärkeässä asemassa, kun pyritään vähentämään maahanmuuttajaperheiden pienituloisuutta.
Lisäksi maahan muuttaneiden heikko taloudellinen integraatio voi lisätä rasistisia tai maahanmuuttajavastaisia asenteita valtaväestössä, ja nämä asenteet itsessään heikentävät ulkomaalaistaustaisten mahdollisuuksia suomalaisilla työmarkkinoilla.
Kaksisuuntainen integraatio, jossa myös suomalaisilla vastaanottavana yhteiskuntana on roolinsa, on tärkeää niin taloudellisen kuin sosiaalisen kestävyyden parantamisessa tässä yhteydessä.
Sosiaaliset verkostot valtaväestön ja maahan muuttaneiden välillä
Sosiaaliset verkostot ja hyvät sosiaaliset suhteet eri väestöryhmien välillä voivat edesauttaa sosiaalisen kestävyyden toteutumista sekä ulkomaalaissyntyisten integroitumista paikallisille työmarkkinoille.
Tutkimuksessamme seurasimme Suomeen vuosina 2004–2009 muuttaneita henkilöitä kymmenen vuoden ajan. Tarkastelimme heidän tulokehitystään myös sen mukaan, oliko heillä suomalaissyntyinen puoliso. Suomalaissyntyistä puolisoa voidaan pitää merkkinä paikallisesta sosiaalisesta pääomasta, joka voi auttaa suomalaisille työmarkkinoille kiinnittymisessä.
Toisaalta kaikenlaiset sosiaaliset verkostot auttavat uutta maahanmuuttajaa saamaan tietoa työmahdollisuuksista. Esimerkiksi saksalaisessa tutkimuksessa [1] havaittiin, että suurempi määrä sosiaalisia kontakteja oli yhteydessä maahanmuuttajien korkeampaan ammattiasemaan ja tulotasoon.
Tuloksemme osoittavat, että parisuhdestatus Suomeen saavuttaessa on yhteydessä tulokehitykseen eri tavoin naisilla ja miehillä sekä eri maista saapuvilla. Syy-seuraussuhteita ei analyysin perusteella voi tehdä, sillä valikoituminen parisuhteeseen suomalaisen kanssa vaihtelee myös ryhmien välillä. Yleisesti ei voida kuitenkaan sanoa, että parisuhde suomalaissyntyisen kanssa olisi yhteydessä parempaan tulokehitykseen, vaan kokonaiskuva on monimutkaisempi.
Tutkimusta tehdessä kävi ilmi, että kulttuurien välisissä parisuhteissa olisi paljon analysoitavaa. Ensinnäkin ne ovat osaltaan merkki sosiaalisesta integraatiosta ja yhteiskuntamme avoimuudesta ja toiseksi ne maahan muuttaneet, joilla on parisuhde suomalaisen kanssa, jäävät maahan myös huomattavasti todennäköisemmin. Utelias tutkija kiinnostuikin teemasta ja mahdollisuuksista, joita näiden parisuhteiden tutkiminen tarjoaa. Lisäsarkaa mielenkiintoisille tarkasteluille riittää!
Julkaisu
Tutkimus on julkaistu SustAgeablen työpaperisarjassa joulukuussa 2022:
Vaalavuo, Maria & Rask, Shadia (2022). ”Earnings and employment trajectories among a new cohort of immigrants in Finland: does a native-born partner enhance economic integration?” SustAgeable Working Paper 1/2022.
Lähteet
[1] Kanas, Agnieszka, Chiswick, Barry R., van der Lippe, Tanja & van Tubergen, Frank (2012) “Social contacts and the economic performance of immigrants: a panel study of immigrants in Germany.” International Migration Review 46(3): 680-709.
