Taloudellista hyvinvointia voidaan arvioida objektiivisten ja subjektiivisten mittarien avulla, esimerkiksi käytettävissä oleviin tuloihin ja itsearvioituun taloudelliseen tyytyväisyyteen perustuen. Näiden yhdistäminen tuo esiin mielenkiintoisia – ja sosiaalipoliittisesti relevantteja – eroja ihmisryhmien välillä.
Esimerkiksi tyytyväisyysparadoksiksi (satisfaction paradox) kutsutaan tutkimuskirjallisuudessa tilannetta, jossa pienituloiset henkilöt ovat odottamattoman tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Aikaisempi tutkimus on havainnollistanut, että tämä ilmiö on tyypillisempi vanhemmissa ikäryhmissä. Tähän paradoksiin paneuduimme tuoreessa tutkimuksessamme.
Ikääntyneiden tuloasema selittää maiden välisiä eroja ikääntyneiden toimeentulovaikeuksissa
Tässä juuri julkaistussa artikkelissa selvitimme, onko ikääntyneillä muita ikäryhmiä pienempi riski kokea toimeentulovaikeuksia Euroopassa ja onko tässä eroja tulojakauman eri osissa.
Kuvio 1 osoittaa, että maiden välillä on runsaasti eroja siinä, kuinka yleisiä koetut toimeentulovaikeudet ovat ja miten ikä on yhteydessä niihin. Maissa, joissa toimeentulovaikeudet ovat harvinaisempia, iäkkäämmillä on usein muita vähemmän toimeentulovaikeuksia. Maissa, joissa toimeentulovaikeudet ovat tyypillisempiä, on ilmiö päinvastainen. Suomi lukeutuu maihin, joissa toimeentulovaikeuksia on vähän ja ne ovat harvinaisempia nimenomaan yli 64-vuotiailla.
Nämä erot voivat liittyä siihen, että eri ikäryhmien tuloasema vaihtelee runsaasti maiden välillä johtuen esimerkiksi eläkkeiden kattavuudesta ja tasosta. Kun huomioimme ikäryhmien tuloaseman kussakin maassa, tuli kaikissa Euroopan maissa esiin hyvin samankaltainen kuva iän ja koettujen toimeentulovaikeuksien yhteydestä: ikääntyneillä oli pienin todennäköisyys kokea toimeentulovaikeuksia tai ikäryhmien välillä ei havaittu eroja.
Tulotason huomioimisen jälkeen yli 64-vuotiailla oli Euroopan tasolla 39 prosentin todennäköisyys kokea toimeentulovaikeuksia. Nuoremmilla ikäryhmillä todennäköisyys oli seitsemän prosenttiyksikköä suurempi. Ikääntyneiden toimeentulovaikeuksien todennäköisyys vaihteli Norjan seitsemästä prosentista Kreikan 89 prosenttiin. Suomessa 18–35-vuotiailla oli 23 prosentin, 36–49-vuotiailla 30 prosentin, 50–64-vuotiailla 27 prosentin ja yli 64-vuotilailla 15 prosentin todennäköisyys kokea toimeentulovaikeuksia.
Ikäryhmien väliset erot korostuvat tulojakauman alapäässä
Ei ole yllättävää, että toimeentulovaikeuksia koetaan eniten pienituloisimmassa tuloviidenneksessä. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että ikäryhmien välinen ero korostuu pienituloisilla. Tyytyväisyysparadoksin tapaan tuloksemme antoivat tukea sille väitteelle, että yli 64-vuotiaiden matalampi todennäköisyys kokea toimeentulovaikeuksia korostuu nimenomaan pienituloisten joukossa.
Tämä tarkoittaa sitä, että iäkkäämmillä pienituloisillakin on joitain muita keinoja, joiden avulla kompensoida matalaa tulotasoa. Aiemmassa tutkimuksessa on tuotu esiin, että ikääntymisen myötä kuluttamisen muodot ja tarpeet muuttuvat tai ikääntyneet sopeutuisivat nuoria paremmin pieniin tuloihinsa. Meidän tutkimustuloksemme näyttäisivät kuitenkin osoittavan, että selitys on vähemmän runollinen.
Säästöt selittävät ikääntyneiden pienempää todennäköisyyttä kokea toimeentulovaikeuksia
Tulostemme perusteella helposti käytettävissä olevat säästöt elintason ylläpitämiseksi selittävät iäkkäiden pienempää todennäköisyyttä kokea toimeentulovaikeuksia. Myös asumismuoto – velaton omistusasuminen on iäkkäämmillä tyypillisempää – selittää ilmiötä mutta vähäisemmässä määrin. Toisin sanoen jopa monella pienituloisella yli 64-vuotiaalla on säästöjä tai he asuvat velattomassa omistamassaan asunnossa. Kuviossa 2 on havainnollistettu ikäryhmittäisiä eroja Suomessa säästöissä, velattomassa omistusasunnossa asumisessa ja lainojen lyhentämisessä.
Varallisuutta ja säästöjä kertyy koko työuran aikana ja sen jälkeenkin. Näitä taloudellisia resursseja voi hyödyntää tulojen pienentyessä eläkkeelle siirryttäessä. Toisin kuin nuoremmissa ikäryhmissä yli 64-vuotiailla on enää vain vähän mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan työn kautta.
Tutkimuksemme havainnollistaa, että sekä objektiivisia että subjektiivisia mittareita tarvitaan taloudellisen tilanteen arvioimisessa ja tutkimisessa. Toisaalta tulokset kertovat myös siitä, että tulojen sekä varallisuuden huomioiminen samanaikaisesti voi tuottaa tärkeää tietoa, kun arvioidaan eri väestöryhmien taloudellista asemaa. Varallisuuden ja säästöjen kattavampi mittaaminen suomalaisissa aineistoissa olisi tärkeää päätöksenteon kannalta.
Lue lisää
Ilmakunnas, I., Uotinen, J., Vaalavuo, M. (2024) “Association Between Age and Subjective Economic Hardship Across the Income Distribution in Europe.” Social Indicators Research, online 22 May 2024. https://doi.org/10.1007/s11205-024-03351-6
