Tuoreen tutkimusjulkaisun mukaan maahanmuuttaneilla terveyspalveluiden käytön keskimääräiset vuosikustannukset olivat suomalaistaustaisia merkittävästi matalammat. Mikäli alhaisempi terveyspalveluiden käyttö johtuu tyydyttymättömästä palvelutarpeesta, se tulee huomioida hyvinvointialueiden tarveperäisessä rahoituksessa.
Vaikka maahanmuutto on Suomessa suhteellisen uusi ilmiö verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, on maahanmuuttaneiden määrä kasvanut merkittävästi 1990-luvulta alkaen. Maahanmuutto vaikuttaa väestön ikärakenteeseen sekä alueelliseen jakautumiseen: maahanmuuttaneet ovat keskimäärin kantaväestöä nuorempia ja keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Näin ollen maahanmuutto vaikuttaa alueelliseen terveyspalveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin, minkä vuoksi maahanmuuttaneiden terveyspalveluiden käytön ja kustannusten arvioiminen on tärkeää.
Tuoreessa analyysissamme havaitsimme, että maahanmuuttaneista pienempi osuus käytti terveyspalveluita suomalaistaustaisiin verrattuna. Maahanmuuttaneilla terveyspalveluiden käytön keskimääräiset vuosikustannukset olivat myös suomalaistaustaisia merkittävästi matalammat. Palveluiden käyttö ja kustannukset olivat maahanmuuttaneilla suomalaistaustaisia matalammat myös silloin, kun tarkasteltiin vain palveluita käyttäneitä henkilöitä. Analyysin terveyspalvelut sisälsivät sekä julkisen että yksityisen vuodeosastohoidon (ml. päiväkirurgian) ja julkisen erikoissairaanhoidon avokäynnit vuosilta 2011–2017.
Maahanmuuttaneiden välillä oli kuitenkin huomattavia eroja taustamaasta riippuen. Tarkasteltaessa maahanmuuttaneita tarkemmin taustamaa-alueittain havaittiin, että Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneilla oli osan tarkastelujaksosta suomalaistaustaisia keskimäärin korkeammat terveyspalveluiden kustannukset. Muilta alueilta muuttaneilla kustannukset olivat koko tarkastelujakson ajan suomalaistaustaisia matalammat. Aasiasta muuttaneilla ero suomalaistaustaisiin oli kaikista suurin. Mielenkiintoisena ilmiönä havaitsimme, että kustannuserot eri taustamaaryhmien välillä näyttivät konvergoituvan eli lähentyvän toisiaan tarkastelujaksomme aikana.
Olennaista selvittää, mistä erot terveyspalveluiden käytössä johtuvat
Seuraavaksi olennaista olisi selvittää, mistä erot terveyspalveluiden käytössä suomalaistaustaisten ja maahanmuuttaneiden välillä johtuvat. Osittain maahanmuuttaneen väestön alhaisempaa terveyspalveluiden käyttöä selittää kantaväestöä nuorempi ikärakenne, mutta myös kapeammissa ikäryhmissä tarkasteltuna eroja löytyi. Kirjallisuudessa puhutaan ”terveen maahanmuuttajan” -ilmiöstä, jonka mukaan maahanmuuttaneiksi valikoituu keskimäärin niin omaa lähtömaatansa kuin uuden kotimaan kantaväestöä terveempiä henkilöitä, mikä voisi selittää alhaisempaa terveyspalveluiden käyttöä. Taustalla voivat olla myös kulttuuriset erot, kotoutumiseen liittyvät haasteet sekä tyydyttymätön palvelutarve.
Terveyspalveluiden tulee olla kaikille yhdenvertaisesti saatavilla. Mikäli alhaisempi terveyspalveluiden käyttö johtuu tyydyttymättömästä palvelutarpeesta, se tulee huomioida hyvinvointialueiden tarveperäisessä rahoituksessa. Jos tyydyttymätöntä palvelutarvetta ei oteta huomioon rahoituksessa, rahoitus kohdentuu epäoikeudenmukaisesti, eikä ainakaan paranna palveluiden piiriin pääsyä. Tyydyttymättömän palvelutarpeen tilanteessa on palveluiden saavutettavuutta parannettava esimerkiksi panostamalla kotoutumiseen ja lisäämällä tietoisuutta eri palveluista sekä siitä, miten ja milloin palveluiden piiriin tulisi hakeutua.
Tulevaisuudessa myös ikääntyneiden maahanmuuttaneiden määrä Suomessa kasvaa, vaikkakin osa maahanmuuttaneesta väestöstä saattaa palata kotimaahansa. Ikääntyneiden maahanmuuttaneiden poismuuttoa, terveyttä ja palveluiden käyttöä olisikin myös syytä tutkia, jotta tämän kasvavan väestöryhmän tarpeet osataan huomioida palvelurakenteessa.
Julkaisu
Kuusinen, Heidi & Vaalavuo, Maria (2023). Maahanmuuttaneet käyttävät suomalaistaustaisia vähemmän terveyspalveluita. Tutkimuksesta tiiviisti 30/2023, Suomen sosiaalinen tila 3/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
