Kiikarissa kestävä yhteiskunnallinen kehitys
Kestävän kehityksen tavoittelulla on haluttu kääntää globaali kehitys polulle, jossa samanaikaisesti taataan taloudellinen vauraus, väestön hyvinvointi ja planetaaristen rajojen kunnioittaminen [1]. Kestävyys pitää sisällään ajatuksen pitkän aikavälin kehityksestä, esimerkiksi niin, että taataan yhtäläiset mahdollisuudet hyvinvointiin sekä nykyisille että tuleville sukupolville.
Tieteellisessä kestävyyspuheessa ekologinen ulottuvuus on ollut esillä erityisen paljon, ja siitä ollaan syystäkin huolissaan ilmaston lämmetessä ja luonnon monimuotoisuuden huvetessa. Taloudellinen kestävyys puolestaan nousee lehtien etusivuille säännöllisesti – ainakin ennen vaaleja ja syksyn budjettiriihtä. Sen sijaan kestävyyden kolmas olennainen ulottuvuus, sosiaalinen kestävyys, on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Kestävyyden kolmen ulottuvuuden keskinäinen riippuvuus tarkoittaa, että ne kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Poliittista päätöksentekoa on pitkään ohjannut talouskasvun tavoittelu, mutta nykyisin monet ajattelevat, ettei siihen tulisi pyrkiä ekologista ja sosiaalista kestävyyttä vahingoittaen.
Mitä sosiaalinen kestävyys tarkoittaa ikääntyvässä yhteiskunnassa?
Sosiaalisen kestävyyden analyyttinen tarkastelu on tärkeää, kun väestö ikääntyy ja haastaa hyvinvointivaltion rakenteita. Vaikka Suomi, kuten muutkin EU-maat, on jo vuosikymmenten ajan pyrkinyt toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, on sosiaalisessa kestävyydessä vielä mittavia tutkimusaukkoja. Lisäksi sosiaalisen kestävyyden tutkiminen ja tavoittelu edellyttää uusia näkökulmia väestön ikääntymisen kontekstissa.
Sosiaalisen kestävyyden käsitettä on vielä täsmennettävä, mutta ainakin seuraavat neljä voidaan katsoa sen merkittäviksi osatekijöiksi:
1) tarpeiden tyydyttäminen,
2) yhdenvertaisuus ja tasa-arvo,
3) sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja
4) sosiaalinen koheesio.
Näistä ensimmäinen tarkoittaa hyvinvointia ja elämänlaatua, toinen voimavarojen, mahdollisuuksien ja oikeuksien tasapuolista jakautumista, kolmas viittaa sukupolvien ja ikäryhmien väliseen reiluuteen ja neljäs eri ryhmien välisiin suhteisiin yhteiskunnassa.
Synergiat ja ristiriidat eri ulottuvuuksien välillä
SustAgeable-konsortiossa tutkimme taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden välisiä synergioita ja ristiriitoja. Tuotamme tietoa siitä, mitä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä hyvinvointivaltio tarkoittaa ja miten sitä voidaan edistää ja ylläpitää. Ajan ja paikan ulottuvuudet ovat keskeisiä kestävän hyvinvointivaltion tavoittelussa, sillä ne vaikuttavat niin haasteiden kuin ratkaisujen soveltuvuuden arviointiin.
Lähtökohtamme SustAgeable-hankkeessa on, että sosiaalinen kestävyys ansaitsee päätöksenteossa yhtäläisen aseman taloudellisen kestävyyden rinnalla. Tällöin kenties vaalitenteissäkin päästäisiin keskustelemaan siitä, miten kestävä hyvinvointi ikääntyvässä yhteiskunnassa tavoitetaan.
Lähteet:
[1] YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet
