Faktavaalien toisessa tilaisuudessa keskusteltiin työnantajien asenteista, työhön liittyvien tekijöiden ja terveyden yhteydestä työurien pituuteen sekä keinoista, joilla yli viisikymppisten työssä pysymistä ja työllistymistä voitaisiin tukea.
Keskiviikkona 8. helmikuuta Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa kokoonnuttiin toiseen Faktavaali-tilaisuuteen keskustelemaan yli viisikymppisten työurista ja työnantajien asenteista heitä kohtaan.
SustAgeablen ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Noora Järnefelt aloitti tilaisuuden kertomalla, että merkittävä osa työvoimasta on yli 55-vuotiaita: työmarkkinoilla on jopa 600 00 yli 55-vuotiasta. Myös eläkkeellä olevien kiinnostus jatkaa työntekoa on huomattava. Eläkkeellä jo olevista 63–68-vuotiasta 20 prosenttia haluaisi työskennellä silloin tällöin ja 20 prosenttia työskentelee jo nyt.
Järnefelt esitteli kollegoidensa kanssa yhdessä toteuttamia, työnantajille suunnattuja kyselytutkimuksia, joissa selvitettiin työnantajien näkemyksiä yli 55-vuotiaista työntekijöistä ja asenteita heitä kohtaan. Työnantajien mukaan yli 55-vuotiaat ovat työntekijöihin keskimäärin verrattuna itsenäisiä ja oma-aloitteisia, luotettavia, kykeneviä ratkaisemaan ongelmia, minkä lisäksi heillä on tietoja ja taitoja. Yli 80 prosenttia työnantajista kertoi kyselyssä olevansa melko tai täysin samaa mieltä siitä, että voisi palkata yli 55-vuotiaan.
– Kuntasektorilla ollaan eniten kiinnostuneita palkkaamaan yli 55-vuotiaita, syynä tähän voi olla sektorilla vallitseva työvoimapula, totesi Järnefelt.
Osa haluaa jatkaa työntekoa, osalle se on välttämättömyys
LIFECON-hankkeen ja Työterveyslaitoksen johtava tutkija Taina Leinonen avasi omassa tutkijapuheenvuorossaan viisikymppisten työuranäkymiä. Yli 50-vuotiaiden työllisyys on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana parantunut, merkittävää kehitys on ollut etenkin 60–62-vuotiaiden keskuudessa.
Sosioekonomisilla tekijöillä on kuitenkin vaikutuksensa työssä jatkamiseen: korkeissa asemissa olevilla työntekijöillä on usein parempi terveydentila ja mahdollisuus valita työn tekemisen muotoja, matalissa asemissa olevat saattavat jatkaa työntekoa terveysongelmista huolimatta, koska se on heille taloudellisesti välttämätöntä.
– Kun työntekijällä on kyky ja halua tehdä töitä, on tärkeää, että hänelle tarjotaan mahdollisuus osallistua työelämään edes osittaisella tai kevennetyllä työpanoksella, Leinonen painotti esityksensä lopussa.
Lisää työkykyä ja osa-aikatyötä, vähemmän huonoa johtamista
Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa tutkijoiden kanssa keskustelivat Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Päivi Luna, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen ja RKP:n kansanedustaja Anders Norrback.
Paneelissa pohdittiin keinoja, joilla työnantajia voitaisiin rohkaista palkkaamaan yli 55-vuotiaita. Panelistit arvelivat, että työvoimapula tietyillä aloilla voi kannustaa työnantajia palkkaamaan lisää yli viisikymppisiä. Paneelissa korostettiin hyvän johtamisen merkitystä ja työkyvystä huolehtimisen tärkeyttä. Lisäksi tuotiin esiin osa-aikaisen työn merkitys ja kannusteet siihen: osa-aikaisen työn tarjoamisen on oltava työnantajille taloudellisesti kannattavaa.
Faktavaalien toinen tilaisuus oli osa neljän tilaisuuden sarjaa, jossa tarjoiltiin monipuolisesti SustAgeablen ja muiden strategisen tutkimuksen DEMOGRAPHY-ohjelmaan kuuluvien hankkeiden tuottamaa tutkimustietoa. Helmikuussa 2023 järjestettyjen tilaisuuksien aiheena oli yli viisikymppisten työntekijöiden lisäksi työurien pidentäminen, ikääntymisen erot hyvinvointialueilla sekä hoivan poliittiset valinnat. Faktavaaleihin tutkijoiden kanssa keskustelemaan oli kutsuttu päättäjiä ja eri sidosryhmien edustajia.
Aiheeseen liittyvää tutkimusta
Järnefelt N, Riekhoff A-J, Laaksonen M & Liukko J (2022) Työnantajien näkemyksiä eläkeiästä ja työurien pidentämisestä. Työnantajatutkimusten tuloksia 2004, 2011 ja 2021. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2022.
Järnefelt N, Riekhoff A-J, Laaksonen M & Liukko J (2022) Työnantajien mielikuvat yli 55-vuotiaista työntekijöistä, tuki työurien jatkumiselle ja esteet palkkaamiselle. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 05/2022.
Laaksonen M, Elovainio M, Kainulainen S, Leinonen T, Jääskeläinen T, Rissanen H, Koskinen S. Changes in healthy and unhealthy working life expectancies among older working-age people in Finland, 2000–2017. Eur J Public Health 2022;32:729–34.
Leinonen T, Chandola T, Laaksonen M, Martikainen P. Socio-economic differences in retirement timing and participation in post-retirement employment in a context of a flexible pension age. Ageing & Society 2020:40:348–68.
Leinonen T, Viikari-Juntura E, Solovieva S. Has the share of the working life expectancy that is spent receiving a partial or full disability pension changed in Finland over the period 2005–2018? A longitudinal register-based study. BMJ Open 2022;12:e061085.
Schram JLD, Solovieva S, Leinonen T, Viikari-Juntura E, Burdorf A, Robroek SJW. The influence of occupational class and physical workload on working life expectancy among older employees. Scand J Work Environ Health 2021;47:5–14.
