Ensimmäisessä Faktavaalit-tilaisuudessa keskusteltiin työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta. Toteutetut eläkeuudistukset ovat ohjanneet käyttäytymistä toivottuun suuntaan ja eläkkeelle siirrytään yhä myöhemmin. Eroja väestöryhmien välillä edelleen kuitenkin on.
Faktavaalit-tilaisuuksien sarja aloitettiin tiistaina 7.2. ajankohtaisella aiheella käsittelemällä työurien pidentämistä ja eläkeiän nostamista. Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon kokoontui joukko työurien pidentämisen ja eläkejärjestelmän asiantuntijoita sekä aiheesta kiinnostuneita kuulijoita.
SustAgeablen ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Kati Kuitto aloitti tilaisuuden esittelemällä tutkimuksia, joissa tarkasteltiin väestöryhmien välisiä eroja työurien pidentämisessä ja eläköitymisiässä. Keskeinen huomio oli, että vuoden 2017 eläkeuudistuksessa määritellyt eläkeikärajat näyttävät toimivan ja ohjaavan ihmisten käytöstä toivotulla tavalla.
Väestöryhmien välisiä eroja tarkasteltaessa on huomattu myös, että matalammin koulutetut jatkavat työssä aiempaa pidempään ja sosioekonomiset erot ovat näin kaventuneet.
– Koulutustaso vaikuttaa kuitenkin huomattavasti työnjättöikään, matalasti koulutetut jäävät pois työelämästä aiemmin kuin korkeasti koulutetut, Kuitto tähdensi.
LIFECON-hankkeessa ja Etlan tutkimusneuvonantajana työskentelevä Tarmo Valkonen esitteli tutkimusta siitä, miten eläkeiän nostaminen vaikuttaa työllisyysasteeseen ja eläkkeelle siirtyminen terveyteen. Valkonen kertoi, että vuonna 2017 toteutettu eläkeuudistus on toiminut hyvin ja lisännyt työurien pituutta. Tästä huolimatta Suomen työllisyysaste ei ole muiden pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden tasolla ja esimerkiksi työllisyyteen johtavaa maahanmuuttoa olisi tämän vuoksi syytä lisätä.
– Näyttää siltä, että työttömyys ja terveysriskit eivät rajoita tulevaisuudessa eläkeiän nostoa, Valkonen totesi esityksensä lopuksi.
Koulutukseen panostamalla panostetaan pidempiin työuriin
Ensimmäiseen tilaisuuteen keskustelemaan oli kutsuttu kansanedustaja Mari Holopainen (Vihr.), joka toimii myös Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkaksen puheenjohtajana. Holopainen kommentoi tutkijoiden esityksiä, ja tilaisuus huipentui paneelikeskusteluun, jossa tutkijat Kuitto ja Valkonen sekä kansanedustaja Holopainen pohtivat yhdessä ratkaisuja työurien pidentämiseen.
Panelistien mukaan yksi merkittävimmistä keinoista työurien pidentämiseen on koulutus ja sen parantaminen. Poikkeuksena ovat kuitenkin jo korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden kohdalla uusien tutkintojen suorittamisesta ei näytä olevan erityistä hyötyä.
Faktavaalien ensimmäinen tilaisuus aloitti neljän tilaisuuden sarjan, jossa tarjoiltiin monipuolisesti SustAgeablen ja muiden strategisen tutkimuksen DEMOGRAPHY-ohjelmaan kuuluvien hankkeiden tuottamaa tutkimustietoa. Helmikuussa 2023 järjestettyjen tilaisuuksien aiheena oli työurien pidentämisen lisäksi yli viisikymppiset työelämässä, ikääntymisen erot hyvinvointialuieilla sekä hoivan poliittiset valinnat. Faktavaaleihin tutkijoiden kanssa keskustelemaan oli kutsuttu päättäjiä ja eri sidosryhmien edustajia.
Aiheeseen liittyvää tutkimusta
Kuitto, K. & Helmdag, J. (2021). Extending working lives: How policies shape retirement and labour market participation of older workers. Social Policy & Administration, 55(3): 423–439.
Kuusi, T., P. Martikainen, ja T. Valkonen (2020). The influence of old-age retirement on health: Causal evidence from the Finnish register data. The Journal of the Economics of Ageing, Volume 17.
Nivalainen, S. (2022). Sosioekonomiset erot: vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja työurat 2006, 2011 ja 2017. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 3/2022.
Nivalainen, S. & Ilmakunnas, I. & Laaksonen, M. (toim.) (2023). Tutkimuksia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksista vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2023.
Riekhoff, A.-J. & Kuitto, K. (2022). Educational differences in extending working lives: Trends in effective exit ages in 16 European countries. Finnish Centre for Pensions, Studies 02/2022. Helsinki: Finnish Centre for Pensions.
Valkonen, T. ja J. Lassila (2021). Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:36.
Valkonen, T. (2021). The Finnish Pension System from a Comparative Nordic Perspective. Revue de l’OFCE 170, 2020, 105–128.
