Keskustelemassa olivat SustAgeable-tutkijat Paula Saikkonen (THL), Ohto Kanninen (LABORE) ja Joonas Uotinen (THL).
Keskustelun lähtökohdaksi oli otettu Kate Raworthin lanseerama “donitsitalous” eli ajatus vallitsevan talousajattelun kääntämisestä kokonaan uuteen asentoon, jossa talouskasvun ensisijaisuudesta lähtevää kulutuksen ja tuotannon yhtälöä täydennetäänkin sosiaalisella perustalla, joka sisältää elämän välttämättömyydet, ja ekologisella katolla, joka kuvaa ihmiskunnan elämää kannattelevia luonnonrajoja. Näiden kahden renkaan väliin jäävä donitsin muotoinen tila on ekologisesti turvallinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen tila, jossa ihmiskunnan on mahdollista kukoistaa.
Osallistujista noin kolmannes oli tutustunut donitsitalouden ajatteluun aiemmin. Aihe selvästi kiinnosti, koska paikalle Mariankatu 18:n kahvilaan löysi miltein 50 henkeä.
Bruttokansantuote mittaa hyvin taloudellista toimeliaisuutta, huonommin hyvinvointia
Tutkijat totesivat keskustelussa BKT:n olevan tärkeä osa kansantalouden tilinpitoa ja soveltuvan taloudellisen toimeliaisuuden tarkasteluun ja bruttokansantuotteen mittaamiseen. Hyvinvoinnin mittariksi BKT ei kuitenkaan ole koskaan soveltunut, eikä sitä sellaiseksi ole tarkoitettukaan. Joitakin vuosikymmeniä sitten talouden kasvu ja yleisesti kansakunnan taloudellinen vauraus ovat saattaneet paremmin osoittaa kasvavaa hyvinvointia. Vaikka hyvinvointi usein osin kulkee BKT:n kanssa, se ei kuitenkaan kulje sen kanssa täydellisesti ja jotta voidaan varmistaa hyvinvoinnin ja sen eri osa-alueiden kasvu, tulee hyvinvointia ja sen eri osa-alueita mitata suoremmin. Lisäksi sekä ekologisen että sosiaalisen kestävyyden ottaminen mukaan tarkasteluun vaatii hienovaraisempaa ja moniulotteisempaa sekä luonnon kantokyvyn rajat paremmin huomioivaa ajattelua ja mittaristoa.
Keskustelussa todettiin, ettei kasvavakaan BKT ole hyvinvoinnin tae esimerkiksi siksi, että se ei juuri kerro, miten tasaisesti vauraus tai hyvinvointi jakautuvat kansallisesti.
Esimerkiksi asevienti tai sotateollisuus voi lisätä taloudellista toimeliaisuutta ja kasvattaa BKT:ta, vaikka näiden yhteys hyvinvointiin on vähintäänkin kyseenalainen.
BKT on valtion rajoja myötäilevä, jolloin se ei kykene ottamaan huomioon kansainvälisten tuotantoketjujen eettisyyttä. Näin siitäkin huolimatta, että BKT nimenomaan nojautuu kansainvälisiin tuotantoketjuihin ja on riippuvainen niistä. Se ei huomioi esimerkiksi tuotantoketjujen tuottojen jakautumisen reiluutta tai niihin liittyvien työolojen laatua.
Luonnonvarojen kestävä käyttö voi näkyä pienempänä BKT:nä kuin suoranaisen tuhon aiheuttaminen – ainakin lyhyellä aikavälillä. SustAgeable-hankkeen tutkijoita on mukana myös tähän rajoitteeseen vastaamaan pyrkivän kansantalouden jakaumatilinpidon (DINA, Distributional National Accounts) kehitystyössä.
Vaikka luonnonvarojen huomioiminen on tervetullutta, BKT on aina vaillinainen, sillä se ei huomioi valtioiden rajat ylittäviä ekologisia vaikutuksia: suurin osa esimerkiksi suomalaisen kulutuksen ekologisesta kuormasta syntyy ulkomailla.
Mittarit – hyvä renki, huono isäntä
Haasteeksi tunnistettiin paitsi päätöksentekijöiden kiintymys näennäisesti “helppoon” mittaritietoon myös se, että seuratuista mittareista tuppaa tulemaan väline, jolla myös kansalaiset arvioivat politiikan onnistumista. Jos mittarit ovat liian yksipuolisia, myös arviot kehityksestä ovat yksipuolisia. Lisäksi, jos kehitystä mitataan vain yksinkertaisilla mittareilla, niin saattaa käydä niin, että ”mittarilukemaa” tavoitellaan hinnalla millä hyvänsä vaikka se olisi kaikin puolin kestämätöntä. Sen sijaan, että politiikassa keskityttäisiin liikaa muutamaan, rajattua asiaa osoittavaan mittariin, kuten BKT:hen tai työllisyysasteeseen, tulisi arvovalintoja uskaltaa tehdä mittareista huolimatta, sanoa arvot ääneen ja alistaa tutkijoiden kriittisen keskustelun kohteeksi se, miten kyseisen arvoperusteisen tavoitteen saavuttamista olisi mielekkäintä arvioida.
Donitsista ratkaisu?
Donitsitalouden kehityksen mittari on edistyksellinen: Se on lähtökohtaisesti globaali ja ylittää valtioiden rajat. Sen hyviä puolia ovat asioiden keskinäisriippuvuuksien tunnustaminen sekä sosiaalisesti että ekologisesti. Vaikka se ei itsessään seuraa kansainvälisten riippuvuussuhteiden ja tuotantoketjujen luonnetta, se pyrkii varmistamaan kaikille ainakin tietyn hyvinvoinnin minimitason ekologisen katon puitteissa. Lisäksi se mittaa ekologisesti kestävän hyvinvoinnin edistämistä ja toimii kompassina tavoitteeseen – ekologisesti kestävään hyvinvointiin – pääsemiseksi.
Donitsitalous sisältää vahvemman välittämisen ja oikeudenmukaisuuden ajatuksen kuin BKT, joka nivoutuu kansainväliseen dominoinnin tavoitteluun ja kilpailuun. Välittämisen ja oikeudenmukaisuuden ajatus yhdistettynä keskinäisriippuvuuksien tunnustamiseen ja ajatukseen saattaisi auttaa siirtymään kohti yhteistyötä ja rauhaa.
Donitsitalous sisältää myös useiden hyvinvoinnin osa-alueiden mittauksen yhtäaikaisesti, jolloin se varmistaa BKT:ta paremmin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
Ekologiset kattorajat ihmistoiminnalle
Donitsitalous sisältää ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa numeerisesti määritetyt ekologiset kattoarvot – planetaariset rajat – , joiden alle kaiken ihmistoiminnan ekologisen kuorman tulisi jäädä, jotta toimimme maapallon tasapainon kannalta turvallisesti. Jos ylitämme yhdenkin planetaarisen rajan, uhkaamme useiden tuhansien vuosien ajan vallinnutta ihmisystävällistä ja nykyisenkaltaiset kulttuurit varmuudella mahdollistanutta maapallon kokonaissysteemin tasapainoa. Nämä planetaariset rajat on kehitetty ennen donitsitaloutta, siitä erillään, mutta malli yhdistää ne hyvinvoinnin tavoitteluun.
Keskustelu aiheesta jatkuu
Viime kesänä 2022 päättynyt SITRAn rahoittama Jyväskylän Yliopiston vetämä tutkimushanke donitsitalouden sovelluksesta kuntien ja maakuntien käyttöön sekä sen tuottama työkalupakki: Donitsitalouden työkalupakki — Jyväskylän yliopisto (jyu.fi) (luettu 24.1.2023)
Pirkanmaalla donitsimallia pyritään soveltamaan maakuntatasolla: tieto@pirkanmaa (luettu 24.1.2023)
Maakohtaisia donitsimittareita voi tarkastella täällä: National Doughnuts Data Explorer | DEAL (doughnuteconomics.org) (luettu 24.1.2023)
Tarkempaa tietoa BKT:stä ja sen puutteista löytyy esim. täältä: Stiglitz, J., Sen, A., & Fitoussi, J.-P. (2009). Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress. Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress. Two years after the Stiglitz-Sen-Fitoussi report | Insee (luettu 24.1.2023)
