Pitää ymmärtää syitä, jotta voi tehdä ratkaisuja

Strategisen tutkimuksen Demography-ohjelman avaustilaisuus kokosi yhteen tutkijat ja sidosryhmät. Iltapäivän aikana pureuduttiin väestörakenteen muutoksen syihin ja seurauksiin sekä etsittiin ratkaisuja sen tuomiin haasteisiin.

Sali täynnä osallistujia DEMOGRAPHY-ohjelman kickoffissa Musiikkitalolla

Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja työikäisten määrä vähenee. Se vaikuttaa valtavasti sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, eläkejärjestelmään, talouteen, työelämään ja sosiaalisiin suhteisiin.  

Näihin kysymyksiin syvennyttiin strategisen tutkimuksen Demography-ohjelman avaustilaisuudessa 15.8.2022 Musiikkitalolla Helsingissä. Ohjelman hankkeet tutkivat väestörakenteen muutosta ja tuottavat konkreettisia ratkaisuja, joilla siihen voidaan vaikuttaa ja sopeutua. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa 1.9.2022 asti (avautuu uuteen välilehteen).

– Maan parhaat asiantuntijat tekevät korkeatasoista tutkimusta päätöksenteon tueksi, ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen kiteytti. 

Tutkimustiedolle on tarvetta päättäjien pöydissä, totesi neuvotteleva virkamies Jouni Varanka valtioneuvoston kansliasta. 

– Päättäjien pitää tehdä ratkaisuja epävarmassa tilanteessa. Tutkimustieto auttaa tekemään pitkäjänteisiä, kaukonäköisiä päätöksiä. Vähintään se auttaa kertomaan, mitä ainakaan ei kannata tehdä. 

Kuivalainen oli samaa mieltä. 

– Pitää ymmärtää syitä, jotta voi tehdä ratkaisuja.  

Aleneva syntyvyys on myös eriarvoisuuskysymys

Ensimmäinen teemakeskustelu keskittyi alenevaan syntyvyyteen. Siitä keskustelivat professori Mikko Myrskylä (FLUX-hanke), johtaja Ilkka Oksala (Elinkeinoelämän keskusliitto), tutkimusjohtaja Anna Rotkirch (NetResilience-hanke) ja etuusyksikön johtaja Liisa Siika-aho (sosiaali- ja terveysministeriö). 

Juontaja Jari Hanska ja keskustelijat Mikko Myrskylä, Ilkka Oksala, Anna Rotkirch ja Liisa Siika-aho lavalla.
Juontaja Jari Hanska sekä keskustelijat Mikko Myrskylä, Ilkka Oksala, Anna Rotkirch ja Liisa Siika-aho. Kuva: Timo Kuismin

Syntyvyys on vähentynyt Suomessa pitkään. Lapsia saadaan aiempaa myöhemmin ja vähemmän.  Viime vuosina nähtiin lyhyt toipumisjakso, mutta nyt luvut ovat taas kääntyneet laskuun.

Keskustelussa korostui, että syntyvyys on myös eriarvoisuuskysymys: keskiarvot kätkevät taakseen jyrkän polarisaation. Suomessa lapsettomuus on sekä naisilla että miehillä yleisintä vähän koulutetuilla. Ne, joilla on muutenkin asiat hyvin, löytävät usein myös puolison ja saavat toivomansa määrän lapsia. Muut välttämättä eivät.

Mikko Myrskylä totesikin, että syntyvyyteen voidaan vaikuttaa laaja-alaisella hyvinvoinnin edistämisellä.

– Pelkkä lapsiperheiden tukeminen ei riitä, sillä heikoimmassa asemassa olevat eivät ole perheellisiä. Syrjäytymisvaarassa olevien tukeminen voi edistää myös syntyvyyttä.

Työikäisten määrä vähenee, mutta monien ryhmien on vaikea päästä töihin

Työikäisten määrän vähenemisestä keskustelivat ylitarkastaja Peter Kariuki (Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO, oikeusministeriö), tutkija Terhi Ravaska (SustAgeable-hanke), ylijohtaja Mikko Spolander (valtiovarainministeriö) ja tutkija Sari Vanhanen (Mobile Futures -hanke). 

Väestöllinen huoltosuhde. Kartat: Timo Kauppinen. Lähde: Tilastokeskus.

Työikäisten määrä Suomessa vähenee, mikä johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen ja tilanteeseen, jossa joudutaan ikävien valintojen eteen.

–  Tämä tilanne ei ole tullut kenellekään yllätyksenä, muistutti Mikko Spolander. Huoltosuhteen heikkenemisestä on puhuttu jo 15 vuotta. Silti emme ole riittävästi varautuneet tilanteeseen. Fundamentaalinen kysymys on, pystyykö yhteiskunta tuottamaan riittävästi tuloja, joita verottamalla rahoitetaan hyvinvointipalvelut. Onko yhtälö kestävä?

Taloudellinen suorituskyky on saatava synkroniin hyvinvointilupauksen kanssa. Tämä johtaa valintoihin, jotka ovat joillekin kipeitä. 

Mikko Spolander, valtiovarainministeriö

Asia on huomattu, monenlaisia uudistuksia on tehty ja tehdään. Väestörakenteen muutos on globaalisti iso asia ja se saa onneksi nyt paljon huomiota osakseen, jatkoi Spolander.

SustAgeable-hanke pureutuu muun muassa työurien pidentämiseen. Nyt vanhuseläkeikärajaa yritetään nostaa, jotta työurat pitenisivät ja jotta veronmaksajia riittäisi.  

– Olemme tutkineet 2000-luvun eläkeuudistuksen vaikutuksia. Tuoreen tutkimuksemme mukaan vuoden 2005 eläkeuudistuksessa miinuspuolelle jäi vanhuuseläkejärjestelmä, jossa alinta mahdollista vanhuseläkeikärajaa laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen. Jos tätä muutosta ei olisi tehty, osa työntekijöistä olisi jatkanut tutkimustemme mukaan 65 vuoteen asti, sanoi Terhi Ravaska.

Juontaja Jari Hanska ja keskustelijat Mikko Spolander, Terhi Ravaska, Sari Vanhanen ja Peter Kariuki lavalla.
Juontaja Jari Hanska sekä keskustelijat Mikko Spolander, Terhi Ravaska, Sari Vanhanen ja Peter Kariuki. Kuva: Timo Kuismin

Tehokkain keino työikäisten määrän kasvattamiseen on maahanmuutto. Peter Kariuki ETNOsta ja oikeusministeriöstä kuitenkin muistutti, että töiden perässä muuttavatkaan eivät tule Suomeen pelkästään töihin. He tuovat mukanaan koko elämänsä.

– Olemmeko yhteiskuntana valmiita ottamaan uusia ihmisiä osaksi kansaa? hän kysyi.

– On tärkeää selvittää työelämän syrjiviä käytäntöjä, jotta kaikki kykenevät saadaan töihin, Sari Vanhanen sanoi.

–  Maahanmuuttajat saattavat kohdata käytäntöjä ja pieniä rasistisia asioita, joita me muut emme huomaa. Näitä asioita pitää kerätä ja niihin pitää puuttua, maahanmuuttajia pitää kuunnella. Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset nuoret aikuiset saattavat jo nimensä perusteella kohdata syrjintää. Tällaisia kompastuskiviä ei saisi olla.

Elokuun alussa sosiaali- ja terveysministeriö Hanna Sarkkinen ehdotti yrityksille kiintiötä vammaisten ihmisten palkkaamiseen. Kyseessä olisi keino, jolla työnantajat voidaan pakottaa palkkaamaan myös osatyökykyiset.

Keskustelijat näkivät pakon ja erilaiset kiintiöt huonoina keinoina edistää työllisyyttä.

– Meidän pitäisi muuttaa yhteiskuntarakenteita siihen suuntaan, että meillä olisi edellytykset luoda erilaisia työpaikkoja erilaisille ihmisille. Meidän pitäisi pystyä työllistämään sellaisia väestöryhmiä, joissa työllisyysaste on alhainen, toteaa Mikko Spolander.

Uudistukset palvelevat kaikkia, joilla ei ole kykyä osallistua työelämään täysipainoisesti. 

Terhi Ravaska nosti esiin osatyökykyiset ja heidän työllistymismahdollisuuksiensa kasvattamisen.

– Osatyökykyisten työllistämisen edellytysten parantaminen on erittäin tärkeää. Valtion perustama Työkanava Oy välittää vaikeasti työllistettäviä henkilöitä työmarkkinoille. Se on mielenkiintoinen kokeilu, ja onnistuessaan sillä voi olla tosi hyviä vaikutuksia. Silloin pakot ja kiintiöt jäävät sivurooliin.

Työuriin liittyen tutkijat nostivat esiin kaksi ryhmää, joihin tulevaisuuden tutkimuksessa kannattaisi erityisesti satsata: osatyökykyiset ja erilaisista taustoista tulevat nuoret.

– Nuorille pitää antaa mahdollisuus ja kyvykkyys rakentaa maa sellaiseksi, että jokainen pääsee tekemään elämänsä oman näköisekseen. Meidän on turha miettiä, minkälaisia rajoja asetetaan 2030-luvun työelämässä.

Elinikä pitenee – sosiaaliset verkostot tärkeitä vanhuusiän hyvinvoinnille

Eliniän pitenemisestä keskustelivat toiminnanjohtaja Anni Lausvaara (Vanhustyön keskusliitto), apulaisprofessori Mirkka Danielsbacka (NetResilience-hanke), valmistelujohtaja Antti Parpo (Varsinais-Suomen hyvinvointialue) ja tutkija Lasse Tarkiainen (LIFECON-hanke). 

Keskustelijat Mirkka Danielsbacka, Anni Lausvaara, Antti Parpo ja Lasse Tarkiainen lavalla.
Mirkka Danielsbacka, Anni Lausvaara, Antti Parpo ja Lasse Tarkiainen. Kuva: Timo Kuismin

Suomalaisten elinikä on kasvanut. Nähdäänkö ikääntyneet resurssina vai taakkana?

– Meillä vallitsee nykyään ristiriitainen narratiivi: yhtäältä eliniän pidentyminen nähdään positiivisena ja tavoiteltavana asiana, mutta toisaalta ikääntyneiden joukko nähdään haasteena ja ongelmana. Olisi muutettava ikäasenteita ja lisättävä ikäymmärrystä – mikäli haluamme elää pidempään, on meidän myös hyväksyttävä se tosiasia, että korkea ikä tuo usein mukanaan sairauksia ja toimintakyvyn heikkenemistä, sanoi Anni Lausvaara.

Terveyspalveluiden lisäksi myös informaalilla hoidolla on tärkeä rooli ikääntyneiden hyvinvoinnille. Hoivaa tutkitaan muun muassa SustAgeable-konsortiossa.

Mirkka Danielsbacka totesi, että sosiaalisilla verkostoilla on suuri merkitys vanhuusiän hyvinvointiin ja aktiivisuuteen – ja lopulta siihen, paljonko terveitä elinvuosia ikääntyvällä on jäljellä.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että katsomme usein liian kapeasti sitä, mistä hyvä vanhuus koostuu. Meidän pitäisi olla valmiimpia itse varautumaan vanhuuteen ja miettiä, missä haluamme asua ja miten pitää huolta sosiaalista verkostoista.

Tässäkin sosioekonomiset erot näkyvät. Hyväosaisilla on usein muita paremmat sosiaaliset verkostot ja resurssit varautua vanhuuteen esimerkiksi asumisjärjestelyillä, muistutti Lasse Tarkiainen.

Esiin nousi myös tärkeä tietotarve: Antti Parpo toivoi saavansa tietoa siitä, mitä ikäihmiset itse toivovat. Millainen on heidän näkemyksensä hyvästä elämästä? Millaista asumista ja millaisia palveluita he haluavat? Kysymyksiin on luvassa vastauksia, sillä NetResilience- ja SustAgeable-hankkeet selvittävät tutkimuksissaan myös ikäihmisten omia toiveita.

Vaikuttavuutta varhaisilla keskusteluilla

Ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen korosti, että tutkimus on sitä vaikuttavampaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa tutkijat vaihtavat ajatuksia myös sidosryhmien kanssa. Hän kutsuikin sidosryhmien edustajat mukaan keskusteluun ja kannusti ottamaan aktiivisesti yhteyttä hankkeisiin. 

Myös Demography-ohjelma jatkaa tiivistä yhteydenpitoa: syksyllä on luvassa ohjelman webinaarisarja ja hankkeiden omia tapahtumia. Tammikuussa käynnistyy työpajojen sarja, jossa tutkijat ja sidosryhmät pääsevät tuottamaan tietoa yhdessä.  

SustAgeablen omat sidosryhmätilaisuuksien sarja ajoittuu loppuvuoteen. Uutiskirjeemme tilaajaksi voi liittyä tämän sivun alareunasta.

Tutustu STN DEMOGRAPHY -ohjelman muihin hankkeisiin:

Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX)

Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON)

Monimuotoisuus, luottamus ja kaksisuuntainen kotoutuminen (Mobile Futures)

Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience)