Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ikääntyvässä yhteiskunnassa

Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Nykyisessä ke­hityksessä työikäisten määrä vähenee ja sosiaali­- ja ter­veyspalveluiden käyttäjien ja eläkkeensaajien määrä kasvaa, mikä haastaa hyvinvointivaltion taloudellista kantokykyä. Riittävän eläketulon ja palveluiden saan­nin kannalta on tärkeää, että alueellinen eri­arvoisuus ei lisäänny ja että eri ihmisryhmiä kohdellaan yhdenvertaisesti. Tavoitteena on siis luoda sellainen ikääntyvä yh­teiskunta, joka on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä.

SustAgeable-tutkijat luovat Gerontologia-lehden Keskusteluja-osiossa katsauksen taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Väestön ikääntyminen menestyksenä ja haasteena

Suomessa väes­tö ikääntyy nopeammin kuin OECD­-maissa keskimäärin. Arvioidaan, että vuonna 2050 noin 12 prosent­tia maamme väestöstä on 80­-vuotiaita tai sitä vanhempia, kun OECD­-maissa osuus olisi 10 prosenttia. Muu­tokset väestön ikärakenteessa vaikuttavat vää­jäämättä yhteiskuntaan ja hyvinvointivaltioon.

Väestön ikääntyminen on saanut päätöksen­tekijät ja tutkijat pohtimaan, millainen hyvin­vointivaltio ja sosiaalipolitiikka mahdollistavat reilun tulonjaon ja korkean hyvinvoinnin yhteiskunnassa, jossa etenkin eläkkeet vievät suuren osuuden sosiaalimenoista.

Riittävän eläketulon ja palveluiden saan­nin kannalta on tärkeää, että alueellinen eri­arvoisuus ei lisäänny ja että eri ihmisryhmiä, ikäluokkia, sukupolvia, sukupuolia ja erilaisia vähemmistöjä kohdellaan yhdenvertaisesti. Ta­voitteena on siis luoda sellainen ikääntyvä yh­teiskunta, joka on sosiaalisesti ja taloudellisesti, kuin myös ekologisesti, kestävä.

Kolmenlaista kestävyyttä

Ihmiselämän turvaamiseksi on käsitteellisesti pohdittu kolmenlaista toisistaan riippuvaa kes­tävyyttä: ekologista, sosiaalista ja taloudellista.

Kestävyysajatteluun sisältyy myös aikaulottuvuus: hyvinvoinnin edistäminen tä­nään ei riitä, vaan pyrkimyksenä on taata myös tuleville sukupolville hyvinvoinnin edellytyk­set ja toimivat hyvinvointia tukevat instituu­tiot.

Vaikka on mahdollista löytää synergiaetuja taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden edistä­misessä, on toisaalta myös tunnistettava, mil­loin nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. Ikääntyvän väestön maailmassa ristiriidassa voivat olla esimerkiksi samanaikainen työurien pidentäminen ja omaishoivan lisääminen.

Ikääntyvien yhteiskuntien kestävyyttä eri keinoin

SustAgeable-­hankkeessa tutkitaan monipuolisesti eri tekijöi­den vaikutuksia työurien pituuteen ja eriarvoi­suuteen. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla sosiaali-­ ja eläketurvaa voidaan kehittää työllisyyttä edistäväksi sosiaalisesti kestävällä tavalla. Juuri työllisyys ja työikäinen väestö ovat keskeisessä roolissa ikääntyvään väestöön liit­tyviin haasteisiin vastaamisessa.

Työssäkäyvien määrää on pyritty kasvattamaan työurien pi­dentämisen lisäksi ulkomailta saapuvien maa­hanmuuttajien avulla ja edistämällä työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista maan sisäisen muuttoliikkeen myötä. Maahanmuutossa haasteena Suomessa on, että maahanmuuttajien työttömyys on valta­väestöä korkeammalla tasolla ja paljon inhimil­listä pääomaa jää käyttämättä syrjivien raken­teiden takia. Maahanmuuttaja­väestön korkea köyhyysriski voi olla myös uhka sosiaaliselle kestävyydelle. Hankkeessa tutkitaan eri­laisten muuttoliikkeiden merkitystä väestölli­sen ja taloudellisen huoltosuhteen alueittaises­sa kehityksessä sekä alueiden ja kotitalouksien välisten tulonsiirtojen vaikutuksia maan sisäi­siin muuttoihin.

Väestön ikärakenteen muutoksen odotetaan kasvattavan sekä terveydenhuollon että ikään­tyneiden pitkäaikaishoivan menoja. Hankkeessa selvitetään väestön ikääntymisen yhteyttä so­siaali-­ ja terveydenhuollon kustannuksiin sekä keinoja, joilla mahdollista kustannusten kas­vupainetta voidaan hillitä sosiaalisesti kestä­vällä tavalla.

Terveydenhuollon ja hoivapalveluiden kus­tannuksia on Suomessakin pyritty hillitsemään muun muassa organisoimalla palveluita uudel­leen markkinaistamisen periaatteisiin tukeu­tuen ja etenkin hoivapalveluihin pääsyn kyn­nystä korottamalla. Tällaisiin rat­kaisuihin on päädytty varsinkin Pohjoismaissa, joissa julkinen vastuu hoivasta on ollut mer­kittävä.

Vuonna 2023 hoivapalveluiden organisointi siirtyy hy­vinvointialueiden vastuulle, ja niiden tuottami­nen jatkuu todennäköisesti samaan tapaa kuin aiemminkin, osin julkisena ja osin yksityisenä tuotantona. Hank­keessa tarkastellaan niitä kustannuksia, joita hoivasta aiheu­tuu hoivan tarvitsijoille ja heidän läheisilleen, miten näitä kuluja katetaan ja millaisiin yhteis­kunnallisiin sukupuoli-­ ja sukupolvisopimuk­siin nämä käytännöt pohjaavat.

SustAgeable-hanke yhdistää sosiaalista ja taloudellista näkökulmaa

SustAgeable­-hankkeessa pyritään tarkastele­maan niin taloudellisen kuin sosiaalisen kes­tävyyden ulottuvuuksia. Tutkimus koskettaa näin hyvinvointivaltion eri osa-­alueita monipuolisesti.

Konsortio etsii taloudellisen ja sosiaa­lisen kestävyyden välisiä synergioita ja ristirii­toja ikääntyvän väestön kontekstissa. Ajan ja paikan ulottuvuudet on sisällytetty analyyseihin, sillä ne vaikuttavat haasteiden, ratkaisujen soveltuvuuden ja prioriteettien arviointiin. Se, mikä toimii Helsingissä, ei välttämättä toimi Keski­-Pohjanmaalla. Se, mikä on 2020-­luvun eri ikäisten kannalta nyt toimivaa ja taloudel­lista, voi osoittautua myöhemmin epätaloudel­liseksi ja epätarkoituksenmukaiseksi sekä ku­rittaa tulevia sukupolvia kestämättömällä ta­valla.

Lue artikkeli

Zechner, M., Vaalavuo, M., Linnosmaa, I., Kyyrä, T., & Kauppinen, T. (2022). Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ikääntyvässä yhteiskunnassa . Gerontologia, 36(3), 317–324. https://doi.org/10.23989/gerontologia.117120

Lisätietoja

Yleiskatsaus
SustAgeable

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Analytiikka ja markkinointi

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen aktivoituna autat meitä parantamaan sivustoa.