SustAgeable järjesti Tieteiden yössä sisarhanke LIFECONin kanssa paneelikeskustelun työurien pidentämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyen. Keskustelijat ehdottivat, että eläkeuudistuksista käytävään keskusteluun olisi hyvä saada nuorten ääntä. Keskustelussa nousivat esiin myös mielenterveyteen liittyvät syyt työkyvyttömyyden taustalla.
Tieteiden yössä tammikuun alussa järjestettyä paneelikeskustelua veti johtava tutkija Maria Vaalavuo (THL, SustAgeable) ja keskustelijoina olivat erikoistutkija Laura Salonen (Työterveyslaitos, LIFECON), erikoistutkija Kati Kuitto (ETK, SustAgeable) ja tutkimusprofessori Tomi Kyyrä (VATT, SustAgeable).
Työurien pidentymisestä on tullut tärkeä tavoite, ja eläkeuudistukset ovat olleet yksi keino, joilla eläkkeelle siirtymistä on pyritty lykkäämään. Vanhuuseläkkeiden alaikärajoja on nostettu ja reittejä varhaiseläkkeelle on tukittu.
– Ikääntyneiden työllisyys on kasvanut, mutta eläkeuudistukset selittävät vain osan. Kyse on myös siitä, että ihmiset pysyvät pidempää työkykyisinä, totesi Tomi Kyyrä.
Tutkijat nostivat keskustelussa esiin sen, että eläkeuudistuksia suunniteltaessa on hyvä huomioida nuorten tilanne ja antaa eläkkeisiin liittyvässä keskustelussa ääni myös nuorille.
Työkyvyn takaaminen yhä tärkeämpää
Työurien pidentämisestä keskusteltaessa keskitytään usein urien loppupäähän, mutta työuria voidaan pidentää myös alkupäästä ja lisäksi niitä voidaan täydentää uran keskivaiheilla.
– Tiedetään, että mitä pidemmälle työelämään siirtyminen lykkääntyy ja mitä heikompaa työelämään kiinnittyminen on nuorempana, sen negatiivisemmat ja kauaskantoisemmat vaikutukset sillä on myöhemmälle terveydelle ja työllistymiselle, painotti Laura Salonen.
– Siksi työelämän syrjään pääseminen uran alussa onkin erityisen tärkeää.
Työurien pituuteen vaikuttavat myös työurakatkokset, esimerkiksi naisten työuria lyhentävät perhevapaat ja muut hoivaan liittyvät velvoitteet.
Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat yhä useammin työkyvyttömyyden taustalla. Nykypäivän haasteena on erityisesti uupuminen työssä. Onkin tärkeää kysyä, miten voidaan taata terve ja työkykyinen työvoima, jos ihmiset uupuvat jo nuorina.
Työpaikoilla voidaan tehdä paljon työkyvyn parantamiseksi. Esimerkiksi Työterveyslaitos on kehittänyt TYÖOTE-toimintamallia, jonka avulla tähän haasteeseen voidaan tarttua.
Työnantajien asenteilla ja koulutustasolla roolinsa urien pidentämisessä
Työurien pidentämistä haastaa myös vanhempiin työntekijöihin kohdistuva ikäsyrjintä. Työuraa voi olla jäljellä kymmenenkin vuotta, mutta yli 55-vuotiailla voi silti olla haasteita löytää uutta työpaikkaa.
– Työnantajille suunnatuista kyselytutkimuksistamme käy ilmi, että työnantajien asenteet yli 55-vuotiaita kohtaan ovat muuttuneet myönteisempään suuntaan. Halukkuus palkata yli 55-vuotiaita kuitenkin vaihtelee aloittain, esitti Kati Kuitto.
Koulutustason nousu on vaikuttanut työurien pidentymiseen vanhemmilla ikäluokilla, mutta huolestuttavaa on se, että Suomessa nuorempien ikäluokkien koulutustaso on jäänyt jälkeen muista maista.
– Koulutustason nousu on merkittävä yksittäinen tekijä 55–74-vuotiaiden työmarkkinoille osallistumisen lisääntymisen taustalla, kertoi Kuitto.
– Taloustieteellisen tutkimuksen mukaan koulutus on tärkeä, ellei tärkein, tuottavuutta nostava tekijä, painotti myös Kyyrä.
Ratkaisuina yhteisöllisyyden ja koulutuspaikkojen lisääminen
Keskustelun lopuksi tutkijat pohtivat ratkaisuja käsillä oleviin haasteisiin. Työntekijöiden yksinäisyys on lisääntynyt etätyöaikana. Yhteisöllisyyden edistäminen työpaikoilla ja niiden ulkopuolella olisi yksi merkittävä ratkaisu hyvinvoinnin lisäämiseksi.
– Yhteisöllisyys parantaa yksilöidenkin hyvinvointia, lisää osaamista ja sitoutumista, tähdensi Salonen
Tutkijat löysivät myös muita ratkaisuja työurien pidentämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen.
– Korkeakouluihin tulisi lisätä aloituspaikkoja, jotta koulutustasoa saadaan nostettua, esitti Kyyrä.
– Taloudellisen kestävyyden rinnalle toivon myös keskustelua sosiaalisesta kestävyydestä, totesi Kuitto keskustelun lopuksi.
Tutustu tutkimuksiin
Järnefelt, N., Kuitto, K., Kyyrä, T., Paukkeri, T., Ravaska, T. ja Riekhoff, A-J. (2024). Sosiaaliset normit ohjaavat eläkkeelle jäämistä. SustAgeable Policy Brief 01/2024. https://doi.org/10.31235/osf.io/bdj3z
Riekhoff, A.-J. & Kuitto, K. (2024) Educational expansion as a driver of longer working lives? Regression decomposition analysis of changes in labour force participation at older ages in twenty-first century Europe. Comparative Population Studies 49: 141–168.
Sisarhankkeemme LIFECON
Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON) -hankkeessa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana. Lisäksi tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen.
Paneelikeskustelussa mukana Laura Salonen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, laura.salonen@ttl.fi
