HS: Tutkimus: Työurien pidentämiseen kannustanut ”superkarttuma” oli floppi, joka päästi suuret ikäluokat aikaisin eläkkeelle

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren tuoreen tutkimuksen mukaan vuoden 2005 eläkeuudistuksen tulokset jäivät hyvin laihoiksi.

– Uudesta alaikärajasta tuli heti uudistuksen ensimmäisenä vuonna uusi eläkeiän normi. Uudistus kasvatti ennen 65 ikävuoden ikää eläkkeelle jääneiden osuutta peräti 47 prosenttiyksikköä. Kymmenen vuotta uudistuksen jälkeen suuri osa suomalaisista jäi eläkkeelle 63-vuotiaina, 65 vuotta oli menettänyt merkityksensä eläkeikänä ja 68 ikävuoteen saakka töissä jatkoi hyvin pieni määrä suomalaisia”, tutkimuksen tehneet VATT:n Terhi Ravaska ja Laboren Ohto Kanninen toteavat.

Vuoden 2005 jälkeen järjestelmää on korjattu vuoden 2017 eläkeuudistuksessa, jossa eläkeikää alettiin nostaa takaisin kohti 65 vuoden eläkeikää.

– Vuoden 2017 uudistuksessa palattiin itse asiassa lähemmäs ennen vuotta 2005 vallinnutta järjestelmää. Ensimmäisten vuosien tilastotietojen perusteella näyttää taas siltä, että eläkkeelle jäädään alimman täyteen eläkkeeseen oikeuttavan iän täyttyessä. Täyden eläkkeen alaikäraja ohjaa siis edelleen kaikkein vahvimmin eläkkeelle jäämistä eli vahvemmin kuin julkiselle taloudelle kalliit taloudelliset kannustimet, Ravaska ja Kanninen kirjoittavat.

Tutkimus on osa SustAgeable-hankkeen Työurat-työpakettia.

Lue koko artikkeli Helsingin Sanomista (13.6.2022): Tutkimus: Työurien pidentämiseen kannustanut ”superkarttuma” oli floppi, joka päästi suuret ikäluokat aikaisin eläkkeelle (linkki avautuu uuteen välilehteen)