Kuinka muuttoliike liittyy väestön ikääntymiseen?

Muuttajat ovat tyypillisesti nuoria aikuisia, kun taas ikääntynyt väestö muuttaa vähemmän. Muuttoliike on silti merkittävä ilmiö, kun pyrimme ymmärtämään väestön ikääntymistä ja siihen liittyviä haasteita eri puolilla Suomea.

Suomen vanhenevaan väestörakenteeseen liittyvät huolet koskevat usein yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion taloudellista kestävyyttä. Väestön painottuminen aiempaa enemmän eläkeläisiin nostaa taloudellista huoltosuhdetta, jolla tarkoitetaan sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä väestössä on kutakin työllistä kohti. Tässä yhtälössä kaikki työllisten lukumäärään vaikuttavat prosessit ovat tärkeitä.

Työllisten määrä riippuu ensinnäkin työikäisen väestön määrästä ja toiseksi siitä, kuinka suuri osuus tästä väestöstä on työllisiä. Nuoremman aikuisväestön määrä ja toiminta ovat siis tärkeitä tekijöitä, kun vastataan ikääntymiseen liittyviin haasteisiin. Kansainvälinen ja Suomen sisäinen muuttoliike muokkaavat kumpaakin näistä tekijöistä.

Maahanmuutto vaikuttaa taloudelliseen kestävyyteen

Ilmeisin maahanmuuton vaikutus ikääntymisen kannalta on sen vaikutus ikärakenteeseen ja tämän myötä väestölliseen huoltosuhteeseen (muiden kuin työikäisten määrä kutakin työikäistä kohti). Maahanmuutto lisää etenkin työikäisten määrää. Vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen riippuu kuitenkin maahanmuuttajien määrän ohella heidän etenemisestään suomalaisilla työmarkkinoilla.

Maahanmuuttajien esteetön pääsy työmarkkinoille ja eteneminen työuralla tasavertaisesti suomalaistaustaisten kanssa edistää suoraan suomalaisen yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä. Lisäksi sillä on merkitystä sosiaalisen kestävyyden kehitykselle. Tasavertaisen aseman tiellä olevat esteet voivat johtaa tuloerojen kasvuun, ja tulotason voimakas kytkeytyminen etniseen taustaan voi heikentää myös kokemusta ”samassa veneessä” olemisesta.

Maahanmuuttajien panos taloudelliselle kestävyydelle ei riipu vain heistä itsestään. Työmarkkinoiden muiden toimijoiden lisäksi tähän vaikuttavat muun muassa valtion toteuttama maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka, joiden vaikutukset voivat näkyä myös maahanmuuttajien jälkeläisten pärjäämisessä. Näihin politiikkoihin liittyvillä toimilla ja päätöksillä voidaan esimerkiksi paikata työllistymistä vaikeuttavaa resurssien puutetta ja vähentää epävarmuutta Suomeen asettumisen mahdollisuuksista.

Väestön ikääntymisessä on paikallisia eroja

Ikääntyminen ei etene kaikkialla Suomessa samaan tahtiin. Esimerkiksi suurissa kaupungeissa ja maaseudulla ikääntymiseen liittyvät haasteet ovat eri tasolla. Näiden erojen taustalla on erityisesti muuttoliike. Muuttajat ovat usein nuoria aikuisia, ja heidän muuttonsa suuntautuvat tyypillisesti maaseudulta kaupunkeihin ja kaupunkialueilla perheellistymisen yhteydessä keskustoista niiden ulkopuolelle. Myös maahanmuuttajat ovat tyypillisesti nuoria, ja heidän muuttonsa kohdistuvat maan sisäisen muuttoliikkeen tapaan korostuneesti suurempiin kaupunkeihin ja niissä alueellisesti epätasaisesti, usein pienituloisille alueille. Nämä prosessit luovat paikallisesti vaihtelevia tulevaisuudennäkymiä sekä väestöllisen että taloudellisen huoltosuhteen osalta (ks. oheinen kuvio).

Kuvaajassa on esitetty väestöllisen huoltosuhteen kehitys 0–14- ja 65+-vuotiaiden määrä sataa 15–64-vuotiasta kohti. Korkeimmillaan määrä on Pyhäjärvellä ja matalimmillaan Helsingissä. Vuonna 2020 aluetyypeittäin järjestyksessä korkeimmasta matalimpaan ovat harvaan asuttu maaseutu, ydinmaaseutu, maaseudun paikalliskeskukset, kaupungin läheinen maaseutu, kaupungin kehysalue, ulompi kaupunkialue ja sisempi kaupunkialue. Yhteensä-luku asettuu kaupungin kehysalueen ja ulomman kaupunkialueen väliin ollen hieman yli 60.
Kuvio 1. Väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000–2020 kaupunkimaisuuden mukaan sekä vuoden 2020 pienimmän ja suurimman huoltosuhteen vähintään 5000 asukkaan kunnissa (Lähde: Tilastokeskus, Statfin-tietokanta).

Vaikka kaupungistuminen on jo pitkään vaikuttanut globaali megatrendi, senkin yksityiskohtiin voidaan vaikuttaa. Erilaisten muuttoliikkeiden kehitykseen ja sen myötä muun muassa paikallisten huoltosuhteiden kehitykseen voivat vaikuttaa monenlaiset politiikat, esimerkiksi erilaiset tulonsiirrot alueiden ja kotitalouksien välillä.

Muutoksia myös ikääntyneessä väestössä

Maahanmuuttajat ovat useimmiten melko nuoria, mutta kansainvälisen muuttoliikkeen vaikutukset yltävät myös ikääntyneeseen väestöön. Maahanmuutto Suomeen alkoi kasvaa jo muutama vuosikymmen sitten, joten etninen monimuotoisuus kasvaa hiljalleen myös varttuneemmassa väestössä, etenkin suurissa kaupungeissa. Tämä vaikuttaa kokonaiskuvaan ikääntyneen väestön tarpeista ja hyvinvoinnista. Myös maan sisäisessä muuttoliikkeessä eläkeläiskotitalouksien muutot esimerkiksi parempien palvelujen ääreen voivat muokata paikallisesti väestön ikärakenteen kehitystä. Tieto tällaisista muutoksista auttaa ennakoimaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen resursointia eri alueilla.

Väestön ikääntymisen näkökulmasta tarkentuva tieto erilaisten muuttojen taustatekijöistä, muuttoliikkeiden roolista väestön ikärakenteen kehityksen taustalla sekä muuttajien elämäntilanteista muuton jälkeen auttaa ennakoimaan paremmin ikääntymisen tulevaa kehitystä sekä siihen liittyviä haasteita ja vaikutusmahdollisuuksia. Ikääntymisessä ei ole kyse vain ikääntyneistä

Lisätietoja