Parisuhde syntyperäisen puolison kanssa kertoo sosiaalisesta ja kulttuurisesta pääomasta, onnistuneesta integraatiosta, aikomuksesta jäädä maahan sekä mahdollisesta maahanmuuton syystä. Tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan, miten parisuhde syntyperäisen puolison kanssa on yhteydessä maahanmuuttajan tulokehitykseen.
Vaalavuon ja Raskin tuore tutkimus valottaa aiemmin vähän tutkittua aihetta eli syntyperäisen puolison roolin ja ansiotulon välistä yhteyttä. Tutkimus perustuu rekisteritietoihin vuosilta 2004–2018. Tutkimuksessa analysoitiin tulo- ja työllisyyskehitystä Suomeen tulon jälkeisinä vuosina seitsemän eri maahanmuuttajaryhmän kesken ja erikseen miehillä ja naisilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että parisuhdestatus Suomeen saavuttaessa on yhteydessä tulokehitykseen eri tavoin naisilla ja miehillä sekä eri maista saapuvilla. Tutkimus osoittaa myös, että uusien maahanmuuttajien ansio- ja työllisyyskehitys oli selkeästi positiivista, mutta pysyy kuitenkin syntyperäisten suomalaisten tasoa alhaisempana jopa 10 vuoden maassaolon jälkeen.
Maahanmuuttajien tulokehitystä hyvä tarkastella pidemmällä aikavälillä
Tutkimuksen mukaan suurimmassa osassa tutkituista ryhmistä maahanmuuttajat, joilla oli suomalaissyntyinen puoliso, päätyivät korkeampiin tuloihin kuin ne, joilla oli ei-syntyperäinen puoliso tai jotka saapuivat ilman puolisoa. Valikoituminen parisuhteeseen suomalaisen kanssa ei kuitenkaan ole satunnaista, joten ei voida sanoa, että nimenomaan suomalainen puoliso on syy positiivisemman tulokehityksen taustalla.
On kuitenkin todennäköistä, että suomalainen puoliso auttaa kielen ja kulttuurin oppimisessa sekä työn etsimisessä. Maahanmuuttajat, joilla on suomalaissyntyinen puoliso, myös jäävät todennäköisemmin Suomeen ja tällöin he myös todennäköisemmin hankkivat taitoja, joita Suomen työmarkkinoilla tarvitaan.
Tutkimuksessa käytetty pitkä tarkastelujakso osoittaa, ettei tulotaso heti maahan saapumisen jälkeen välttämättä vastaa tulokehitystä pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi juuri ne maahanmuuttajat, joilla oli suomalaissyntyinen puoliso, aloittivat useasti alemmalta tulotasolta. Tämä korostaa myös sitä, ettei yksittäisten vuosien tietojen perusteella kannata tehdä johtopäätöksiä kotoutumisesta, vaan yksilöitä on seurattava pidempään.
Samalla tutkimus korostaa, että monet erilaiset tekijät ovat yhteydessä maahanmuuttajien kotoutumiseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa maahanmuuttajista puhuminen yhtenäisenä joukkona peittää alleen valtavan heterogeenisyyden.
Tutustu tutkimukseen
Vaalavuo, M., Rask, S. (2024). Earnings development among new immigrants in Finland: does a native-born partner enhance economic integration? European Sociological Review, jcae038, https://doi.org/10.1093/esr/jcae038
Artikkelin aiemmasta versiosta on julkaisu SustAgeable-sarjassa työpaperi (2022), jonka pohjalta on kirjoitettu myös blogiteksti:
