Marraskuun alussa järjestetty lapsiperheköyhyyttä käsittelevä tilaisuus tarjosi tuoretta tutkimustietoa ja konkreettisia ratkaisuja lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Lapsiperheköyhyyttä voidaan vähentää tutkimuksiin perustuvin keinoin, mutta ennen kaikkea se vaatii poliittista tahtoa, tilaisuudessa todettiin.
Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen tutkimuskeskus ja lippulaiva INVEST, tutkimushanke SustAgeable ja eduskunnan köyhyysryhmä järjestivät 3. marraskuuta eduskunnan pikkuparlamentissa tilaisuuden, jossa etsittiin ratkaisuja lapsiperheköyhyyden vähentämiseen. Tilaisuus kokosi yhteen tutkijoita, päättäjiä, virkahenkilöitä, järjestötoimijoita ja aiheesta kiinnostuneita kansalaisia.
Tilaisuuden avasi kansanedustaja ja eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja Bella Forsgren (vihr.), joka esitti huolen kansalaisten erityvistä todellisuuksista ja köyhyyden vaikutuksista lapsiperheisiin.
Lapsiperheiden väliset tuloerot ovat kasvussa
Turun yliopiston sosiaalityön professori Johanna Kallio kertoi tutkimuksesta, jossa oli tarkasteltu lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia sekä sitä, miten taloudellinen niukkuus näkyy heidän arjessaan ja osallisuuden kokemuksessaan. Kallio korosti, että köyhyys rajoittaa ennen kaikkea lasten ja nuorten sosiaalista kanssakäymistä, mutta nuoret kantavat huolta myös arjen välttämättömyyksien, kuten ruuan ja vaatteiden, riittävyydestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Jussi Tervola esitteli tuoreita tutkimustuloksia siitä, miten nykyisen hallituskauden sosiaaliturva- ja veromuutokset ovat vaikuttaneet lapsiperheiden tuloihin. Tervola kertoi, että asumistukien ja työttömyysturvan leikkaukset ovat pienentäneet erityisesti pienituloisten lapsiperheiden tuloja, ja veronkevennykset ovat lisänneet keski- ja suurituloisten lapsiperheiden tuloja. Kaiken kaikkiaan hallituskauden lakimuutokset ovat kasvattaneet lapsiperheiden välisiä tuloeroja.
Kolmannen tutkijapuheenvuoron piti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Maria Vaalavuo, joka esitteli ehdotuksen yhteiskunnallisesta kokeilusta, jossa tutkittaisiin pienituloisille lapsiperheille suunnatun taloudellisen tuen vaikutuksia lasten ja perheiden hyvinvointiin. Kokeilun tavoitteena olisi tuottaa nykyistä vahvempaa tutkimusnäyttöä siitä, miten köyhien perheiden hyvinvointia voidaan tukea ja miten ylisukupolvinen köyhyyden kierre voidaan kustannusvaikuttavasti katkaista.
Lasten oikeuksien toteutuminen huomioitava paremmin päätöksenteossa
Tutkijoiden esiin nostamia tuloksia ja ehdotuksia kommentoivat tilaisuudessakansanedustaja, virkahenkilö ja järjestökentän edustaja. Kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.) nosti puheenvuorossaan esiin tarpeen tarkastella lapsiperheisiin liittyviä tukijärjestelmiä uudelleen. Hän myös näki Vaalavuon esittelemän kokeiluehdotukseen mahdollisuutena tuottaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa Siika-Aho korosti kokeilujen merkitystä sosiaalipolitiikan kehittämisessä. Hän muistutti kuitenkin, että kokeilujen toteuttaminen on haastavaa ja kestämätöntä hallituskausien aikataulujen puitteissa. Siika-Aho painotti myös hyvinvointivaltion perusteista huolehtimista taloudellisista paineista huolimatta.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen nosti omassa puheenvuorossaan esiin lapsen oikeuksien perusoikeusnäkökulman. Hänen mukaansa lasten oikeuksia ei ole viime vuosina huomioitu riittävästi päätöksenteossa. Iivonen korosti, että lapset tulisi ottaa nykyistä vahvemmin huomioon, kun sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään.
Lapsiperheköyhyyden vähentäminen vaatii välittömiä toimia
Tilaisuuden lopussa yleisöllä oli mahdollisuus esittää kommentteja ja kysymyksiä tutkijoille ja puheenvuoron pitäneille. Yleisössä pohdittiin asumisen kustannuksia ja asumistukijärjestelmän kykyä vastata lapsiperheiden tarpeisiin sekä sitä, vastaako nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä riittävän hyvin tämän päivän monimuotoisten perheiden tarpeisiin. Esille nousi myös näkemys siitä, että lapsiperheköyhyyden vähentämisessä on aina kyse yhteiskunnallisista arvovalinnoista.
Päätöspuheenvuorossaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio tarkasteli köyhyyden mittaamista ja eroa suhteellisen sekä absoluuttisen köyhyyden välillä. Hän korosti, että Vaalavuon esittelemä kokeilu voisi tarjota mahdollisuuden arvioida, miten taloudellisen tuen lisääminen vaikuttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien perheiden tilanteeseen. Moision mukaan lapsiperheköyhyyden ratkaiseminen edellyttää sekä välittömiä toimia toimeentulon vahvistamiseksi että köyhyyden taustalla oleviin tekijöihin puuttumista.
