Moni ikääntynyt suomalainen elää tilanteessa, jossa rahat eivät riitä jokapäiväisiin menoihin. Gerontologinen sosiaalityö kohtaa nämä haasteet arjessa: se tukee taloudellista toimintakykyä, ehkäisee kriisejä ja auttaa selviytymään vaikeissa elämäntilanteissa. Uusi tutkimus avaa, millaista työtä taloussosiaalityö on käytännössä ikääntyneiden parissa.
Suomen ikääntyneistä noin 14 prosenttia elää pienituloisuusrajan alapuolella (Tilastokeskus 2023). Yli 84-vuotiaista jopa neljännes kuuluu tähän ryhmään, ja useimmiten kyse on yksinasuvista naisista, joiden työura on ollut katkonainen tai alkanut ennen nykyistä eläkejärjestelmää (Rantala & Riihelä 2022). Taloudellisia vaikeuksia aiheuttavat paitsi pienet eläkkeet myös kasvavat terveydenhoitokulut ja velkaantuminen (Kuivalainen ym. 2022; Pulkki ym. 2024).
Gerontologisessa sosiaalityössä nämä ongelmat näkyvät hyvin konkreettisesti. Asiakkaaksi tullaan usein tilanteessa, jossa laskut ovat rästissä, vuokra on maksamatta tai muistisairaus on vienyt kyvyn hoitaa raha-asioita. Monella asiakkaalla ei ole omaisia tukena, ja sosiaalityöntekijä saattaa olla ainoa, joka auttaa.
Tutkimus paljastaa taloussosiaalityön moninaisuuden
Gerontologia-lehdessä julkaistiin tutkimuksemme ikääntyneiden parissa tehtävästä taloussosiaalityöstä. Tutkimuksen aineistona oli 55 ikääntyneen asiakkaan asiakasasiakirjat erään kaupungin gerontologisesta sosiaalityöstä. Aineiston analyysin perusteella taloussosiaalityö ikääntyneiden parissa voidaan jakaa neljään pääluokkaan: ehkäiseviin, arkea mahdollistaviin, akuuttitilanteita ratkaiseviin sekä taloudellista toimintakykyä tukeviin toimenpiteisiin.
Ehkäisevät toimet keskittyvät pitkäkestoisiin ratkaisuihin, kuten edunvalvonnan hakemiseen, välitystilien perustamiseen ja erilaisten tukien ja etuuksien hakemiseen. Tavoitteena on estää tilanteiden kriisiytyminen ja turvata taloudellinen tasapaino.
Arkea mahdollistavat toimet puolestaan ovat konkreettista apua – sosiaalityöntekijä auttaa maksusitoumuksissa, hakee lääkkeitä apteekista tai toimii asiakkaan tukena pankkiasioissa. Työ on usein käytännönläheistä ja välttämätöntä asiakkaan selviytymisen kannalta.
Akuutit toimenpiteet liittyvät kriisitilanteisiin, kuten häädön uhkaan, velkakierteeseen tai taloudelliseen hyväksikäyttöön. Monissa tapauksissa hyväksikäyttäjä on oma perheenjäsen, mikä tekee tilanteista eettisesti ja emotionaalisesti haastavia.
Taloudellista toimintakykyä tukevat toimet keskittyvät asiakkaiden taloustaitojen ja ymmärryksen vahvistamiseen. Sosiaalityöntekijät ohjaavat, neuvovat ja kannustavat asiakkaita suunnittelemaan omaa rahankäyttöään ja tekemään järkeviä päätöksiä – silloin kun se on heidän toimintakykynsä puitteissa mahdollista.
Ristiriitojen ja vastuunkannon keskellä
Tutkimus osoittaa, että taloussosiaalityö ikääntyneiden parissa on usein tasapainoilua avun ja itsemääräämisoikeuden välillä. Muistisairaudet, päihteet tai psyykkiset ongelmat voivat heikentää kykyä tehdä taloudellisia päätöksiä, mutta työntekijän on silti kunnioitettava asiakkaan oikeutta päättää omista asioistaan. Sosiaalityöntekijä joutuu usein pohtimaan, milloin on oikea hetki puuttua – ja milloin on parempi antaa asiakkaan toimia omalla tavallaan. Tämä vaatii herkkyyttä, ammattitaitoa ja laajaa taloudellista ja lainsäädännöllistä osaamista.
Taloussosiaalityö on edelleen suhteellisen nuori sosiaalityön suuntaus. Suomessa sitä ei vielä opeteta pakollisena osana sosiaalityön opintoja, vaikka kentällä osaamisen tarve on ilmeinen. Taloussosiaalityö on tärkeä tekijä ikääntyneiden hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tukemisessa.
Tutustu tutkimukseen
Korpelainen, A., & Zechner, M. (2025). Ikääntyneiden parissa tehtävä taloussosiaalityö. Gerontologia, 39(2), 103–119. https://doi.org/10.23989/gerontologia.148020
Lähteet
Kuivalainen S, Rantala J, Ahonen K, Kuitto K, Palomäki LM, Palomäki J. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo- kehitys vuosina 1995–2020. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 6/2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145848/elakkeet-ja-elakelaisten-toimeentulo-kehitys-vuosina-1995%e2%80%932020.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Pulkki J, Aaltonen M, Teräväinen P, Forma L. Distributed agency in financial tasks of older people with long-term care needs. Ageing and Society. Published online 2024:1-21. doi:10.1017/S0144686X24000515
Rantala J, Riihelä M. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo. Teoksessa: Kuivalainen S, Rantala J, Ahonen K, Kuitto K, Palomäki LM, Palomäki J, toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo- kehitys vuosina 1995–2020. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 6/2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145848/elakkeet-ja-elakelaisten-toimeentulo-kehitys-vuosina-1995%e2%80%932020.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Tilastokeskus. Pienituloisia 730 800 vuonna 2022. Katsaus 19.12.2023 https://stat.fi/julkaisu/clos02x83gt6d0cvxzwid0ips