Terveydenhuollon itse maksetut kustannukset yli 65 vuotta täyttäneillä ovat yleisiä, mutta suurimmat summat käytetään hoivapalveluihin, kun sairaudesta tai vammasta aiheutuu avun ja tuen tarpeita, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan kotihoito, tukipalvelut ja liikkumisen kustannukset voivat rasittaa ikääntyneiden henkilöiden taloutta merkittävästi, mikä voi estää tarvittavan tuen käyttöä.
Kuva: Chiara Daneluzzi / Unsplash.
Selvitykset sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden itse maksamista kustannuksista painottuvat usein terveyspalvelujen asiakasmaksuihin ja lääkekuluihin, koska ne koskettavat lähes kaikkia. Harvemmin tarkastelussa on ollut mukana hoidon ja hoivan itse maksetut kustannukset kokonaisuudessaan.
Tuoreessa Gerontologia-lehden artikkelissa tutkittiin, paljonko apua arjessaan tarvitsevat, 65 vuotta täyttäneet henkilöt, itse maksavat hoidosta ja hoivasta. Juuri ikääntyneiden hoidon ja hoivan maksutaakka oli kohteena sen vuoksi, että suuri osa ikääntyneistä tarvitsee ja hyödyntää laajasti palveluja ja heidän tulotasonsa voi olla matala.
Kustannusten kokonaisuutta on tärkeä kuvata, koska tuloihin nähden korkeat maksut lisäävät toimeentulovaikeuksia, ja voivat olla este tarpeellisten palvelujen käytölle.
Muun muassa kotihoito, tukipalvelut ja liikkumisen järjestäminen voivat muodostaa ikääntyneille merkittävän kuluerän, kun avun tarve kasvaa henkilökohtaisessa hoivassa ja arjen askareissa. Kustannusten kokonaisuutta on tärkeä kuvata, koska tuloihin nähden korkeat maksut lisäävät toimeentulovaikeuksia, ja voivat olla este tarpeellisten palvelujen käytölle. Palveluista tinkiminen voi johtaa siihen, että perustuslain takaama tarpeenmukaisten palvelujen saatavuus ei toteudu. Tämä puolestaan voi heikentää terveyttä ja hyvinvointia sekä estää ongelmien ennaltaehkäisyä.
Tutkimusjoukko oli Kansaneläkelaitoksen (Kela) eläkettä saavan hoitotuen 65 vuotta täyttäneet henkilöt, ja heidän hakemuksissaan esittämät todennetut sairaudesta tai vammasta aiheutuvat itse maksetut kustannukset etuuden perus- ja korotetun tason tilastoissa (2017–2022). Etuutta voivat saada eläkeläiset, joilla on hankaluuksia huolehtia itsestään ja vaikeuksia selviytyä arjen toiminnoista vamman tai sairauden vuoksi, ja jotka siksi tarvitsevat apua tai ohjausta arjessaan.
Ikääntyneiden suuret hoidon ja hoivan kustannukset eivät synny lääkärikäynneistä
Eläkkeensaajan hoitotukea hakeneet henkilöt esittivät hoitotuen hakemuksissa varsin runsasta hoivan ja hoidon sekä ohjauksen tarvetta ja hoidon ja hoivan todennettuja, itse maksettuja kustannuksia. Hoitotuen saajien itse maksetut maksut voivat olla 800 eurosta aina tuhanteen euroon saakka kuukaudessa, jos henkilö tarvitsee paljon apua arjessaan, ja hänen on käytettävä paljon terveydenhuollon, hoivan ja liikkumisen palveluja. Verrattaessa summia 65-vuotiaille, ja sitä vanhemmille laskettuihin viitebudjetteihin, sekä keskimääräisiin eläkkeisiin, havaitaan että itse maksettavat kustannukset voivat olla katastrofaaliset, eli viedä yli 40 prosenttia tuloista (ks. myös Tervola ym. 2021).
Lääkäri- ja hoitokäynnit, lääkkeet ja matkat olivat yleisimmin esitettyjä kustannuksia. Keskimäärin itse maksettiin lääkäri- ja hoitokäynneistä noin 30 euroa ja lääkkeistä noin 60 euroa kuukaudessa vuonna 2022. Toistuvista sairaalakäynneistä maksoivat perustuen hakijat keskimäärin noin 60 euroa ja korotetun tuen hakijat noin 80 euroa kuukaudessa. Matkakustannusten omavastuita esitettiin noin 15 euroa kuukaudessa.
Hoivan itse maksetut kustannukset olivat suurempia kuin hoitokustannukset. Suurimmat ja yleisimmät menoerät syntyivät kotona asumista tukevista palveluista kuten ateriapalvelun kuljetuksesta (keskimäärin 170 euroa kuukaudessa), kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta (perustuen hakijoilla keskimäärin noin 100 euroa ja korotetun tuen hakijoilla noin 300 euroa kuukaudessa) ja siivouksesta (keskimäärin noin 100 euroa kuukaudessa).
Taloudellisesti saavutettavat palvelut – kohtuullinen maksutaakka, parempi hyvinvointi
Ikääntyneiden, jotka tarvitsevat arjessaan apua, itse maksamat hoito- ja hoivakulut voivat muodostua huomattavaksi taloudelliseksi rasitteeksi ja lisätä köyhyyttä (ks. myös Tervola ym. 2020). Terveydenhoidon lisäksi hoivapalveluista maksetaan itse huomattavia summia. Näistä yleisimpinä näyttäytyivät kotona asumista tukevat palvelut, joista itse maksettiin satoja euroja kuukaudessa. Hyvinvointivaltio tarjoaa monenlaisia tukia, ja palveluista ei makseta täyttä hintaa; silti itse maksettavaksi jää suuria summia.
Kustannusten tulisi olla kohtuulliset, koska korkeat maksut voivat vähentää tai estää palvelujen, tuen ja lääkkeiden käyttöä (Aaltonen ym. 2015; Ilmarinen & Aalto 2023). Hoivasta syrjäytymisen riskissä ovat paljon hoitoa ja apua arjessaan tarvitsevat pienituloiset ikääntyneet henkilöt. Toisaalta, jos rahat kuluvat hoidon ja hoivan maksuihin, pienituloiset saattavat tinkiä muista elämän menoista.
Ikääntyneiden kotona asuminen on turvallista ja sosiaalisesti kestävää silloin, kun hoivan tarpeessa olevat saavat tarvitsemansa tuen riippumatta sosioekonomisesta asemastaan, kuten tulotasosta.
Terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta hoivapalvelujen kuten tukipalvelujen, kotihoidon ja liikkumisen tuen käyttö tulisi aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, eli heti kun tuelle ilmenee tarvetta.
On tärkeää kuvata ja arvioida hoidon ja hoivan taloudellista saavutettavuutta kokonaisuudessaan, tukipalvelut huomioiden. Näin osaltaan varmistetaan, että palvelut ovat aidosti kaikkien niitä tarvitsevien ulottuvilla. Ikääntyneiden kotona asuminen on turvallista ja sosiaalisesti kestävää silloin, kun hoivan tarpeessa olevat saavat tarvitsemansa tuen riippumatta sosioekonomisesta asemastaan, kuten tulotasosta.
Tutustu tutkimukseen
Zechner, M., Ilmarinen, K. & Korpelainen, A. (2025). Eläkettä saavan hoitotuen hakijoiden avun tarpeet, hoivan kustannukset ja taloudellinen tilanne. Gerontologia, 39(1), 34–52. https://doi.org/10.23989/gerontologia.147228
Lähteet
Aaltonen K. ym. (2015). Cost-related barriers to use of health services and prescription medicines in Finland: a cross-sectional survey. Eur J Public Health, 25(3):368–72.
Ilmarinen, K. & Aalto, A-M. (2023). Palvelujen saavutettavuus. Terve Suomi ilmiöraportit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/palvelujen_saavutettavuus.html
Kansaneläkelaitos (2025). Määrä ja maksaminen. https://www.kela.fi/elaketta-saavan-hoitotuki-maara
Puurtinen, P. & Teittinen, A. (2023). Asiakastutkimusohjelma: Eläkettä saavan hoitotuki ja sen mahdollisuudet ikääntyvää väestöä koskevan tutkimustiedon tuottajana. Tutkimusblogi, Kansaneläkelaitos
Tervola, J. ym. (2020). Kotitalouksien terveysmenojen vaikutukset köyhyyteen Suomessa. INVEST Working papers 1/2020.
Tervola, J., Aaltonen K. & Tallgren, F. (2021). Kotitalouksien terveysmenojen vaikutukset toimeentuloon Suomessa – Tiivistelmä WHO:n maaraportista. Tutkimuksesta tiiviisti 48/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
