SustAgeable-hankkeen tutkija Terhi Auvinen väittelee lokakuun alussa Itä-Suomen yliopistossa keski-ikäisten ja ikääntyvien eurooppalaisten subjektiivisesta eli koetusta hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä resursseista. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvä terveys, riittävät taloudelliset voimavarat ja sosiaaliset suhteet olivat yhteydessä parempaan koettuun hyvinvointiin.
Terhi Auvinen SustAgeablen konsortiokokouksessa keväällä 2025. Kuva: Anssi Kumpula.
Euroopan väestö ikääntyy, ja yhä useampi eurooppalainen saavuttaa hyvin korkean iän. Ikääntyvän väestön elämäntilanteet, resurssit ja tuen tarpeet kuitenkin vaihtelevat huomattavasti. Auvisen väitöskirjassaan tarkastelema subjektiivinen hyvinvointi auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät tukevat hyvää elämää keski-iästä hyvin korkeaan ikään.
Väitöskirja koostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta, joissa hyödynnettiin vuodesta 2004 lähtien noin kahden vuoden välein kerättyä Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -aineistoa. Pitkittäistutkimuksessa samoja ihmisiä seurataan yli ajan ja otoksia täydennetään ajoittain uusilla vastaajilla. Osatutkimuksissa analysoidut otokset käsittävät enimmillään 103 284 vähintään 50-vuotiasta henkilöä yhteensä 28 Euroopan maasta.
Hyvä terveys vahvasti yhteydessä koettuun hyvinvointiin
Väitöstutkimuksesta selviää, että koetun hyvinvoinnin ja iän välinen yhteys vaihteli mittareiden välillä. Elämäntyytyväisyys kasvoi 50 ikävuoden jälkeen noin 70-vuotiaaksi ja säilyi sen jälkeen suhteellisen korkeana, kun taas tarpeisiin liittyvä elämänlaatu alkoi heikentyä noin 70 ikävuoden jälkeen.
Tulosten perusteella hyvä terveys, riittävät taloudelliset voimavarat ja sosiaaliset suhteet olivat yhteydessä parempaan subjektiiviseen hyvinvointiin keski-iästä hyvin korkeaan ikään saakka, eikä mikään näistä resursseista muuttunut ikääntymisen myötä merkityksettömäksi. Terveys oli johdonmukaisimmin subjektiiviseen hyvinvointiin yhteydessä oleva resurssi, kun taas taloudellisten vaikeuksien ja leskeksi jäämisen kielteinen yhteys elämäntyytyväisyyteen heikkeni jonkin verran iän myötä.
Lisäksi puolisoiden kokemalla elämäntyytyväisyydellä on selvä yhteys: onnellisia tai onnettomia oltiin usein yhdessä, mutta yhteyden voimakkuus vaihteli muun muassa maittain.
Koetun hyvinvoinnin mittaaminen täydentää terveyden ja toimintakyvyn mittareita
Auvisen tutkimuksen tulokset korostavat, että terveyteen, taloudelliseen tilanteeseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tuen tarpeita ei tulisi tarkastella toisistaan irrallisina, sillä vaikeudet yhdellä elämänalueella voivat heijastua myös muille elämänalueille.
Lisäksi palveluissa ja niiden vaikutusten arvioinnissa olisi hyvä huomioida yksilön lisäksi myös puoliso ja lähipiiri, sillä yhden ihmisen hyvinvoinnin tai tuen tarpeen muutokset voivat heijastua läheisiin.
Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen voi täydentää terveyttä ja toimintakykyä kuvaavia mittareita ja auttaa arvioimaan palvelujen tarvetta ja vaikutuksia.
Terhi Auvinen toteutti väitöstutkimuksensa osana SustAgeable-hanketta, jota rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto.
Tämä juttu pohjautuu Itä-Suomen yliopiston sivuilla ilmestyneeseen juttuun: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/ttm-terhi-auvinen-vaitos-9102026-koettu-hyvinvointi-ikaantyessa-rakentuu-terveyden-talouden-jat
Väitöstilaisuuden tiedot:
https://www.uef.fi/fi/tapahtuma/vaitos-ttm-terhi-auvinen-sosiaali-ja-terveysjohtaminen-kuopio
