Vanhushoivan finansialisaatio pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa

Artikkeli “Financialization of Eldercare in a Nordic Welfare State” tuo finansialisaation käsitteen markkinaistetun vanhushoivan tutkimukseen pohjoismaisen hyvinvointivaltion kontekstissa.

Lue koko artikkeli Cambridge University Pressistä

Voittoa tavoittelevien palveluntarjoajien määrää on kasvatettu julkisesti rahoitetuissa vanhushoivapalveluissa. Tämä on muuttanut pohjoismaista, aiemmin pääosin julkisesti tuotettua, vanhushoivaa. Hoivapalveluiden markkinaistaminen on mahdollistanut myös finansialisaation, sillä julkisrahoitteisia palveluita tuottavat Suomessakin pääomasijoittajien omistamat ja pörssiin kirjautuneet kansainväliset hoivayritykset.  

Hoivan finansialisaatio tarkoittaa voiton tavoittelua finanssi- eli rahoitusmarkkinoilla raha- ja arvopaperikaupalla sekä vakuutuksin.  

Suuret hoivayritykset kuuluvat yrityskonserneihin, joihin voi kuulua sisar- ja tytäryhtiöitä Suomessa ja ulkomailla. Ne eivät tavoittele voittoa vain myymällä palveluita kalliimmalla kuin millä ne tuotetaan, vaan voittoa ja arvonnousua tavoitellaan myös rahoitusmarkkinoiden keinoin, mikä on mahdollista omistus- ja konsernirakenteiden johdosta. Omistusjärjestelyitä ovat pörssiin listautuminen sekä kansainväliset pääomasijoitusrahastot. 

Artikkelissa analysoidaan näitä prosesseja valikoitujen suomalaisten empiiristen esimerkkien avulla ja korostetaan, että vanhushoivan finansialisaatioon on kiinnitettävä huomiota.  

  • Hoivan finansialisaatio luo uudenlaisia vaikeasti valvottavia yhteyksiä julkisten varojen ja rahoitusmarkkinoiden välille.  
  • Suurten hoivayritysten taustalla olevilla konserneilla on mahdollisuus sisäisten lainojen avulla välttää veroja.  
  • Samalla näiden yritysten toiminta suuntaa hoivan organisointia, kun palveluissa keskiössä ei välttämättä ole asiakkaan vaan osakkeenomistajan etu.  

Artikkeli

Hoppania, Hanna Kaisa, Karsio, Olli, Näre, Lena, Vaittinen, Tiina & Zechner, Minna (2022). Financialization of Eldercare in a Nordic Welfare State. Journal of Social Policy. https://doi.org/10.1017/S0047279422000137

Lisätietoja